Santahaminan hautausmaapäiväkirja

Santahaminan hautausmaapäiväkirja

Jarmo Nieminen
1.8.2015

Suurikokoinen käsinkirjoitettu vihko lojui vuosikymmenet Helsingissä, Sörnäisten vankilan ullakolla muun materiaalin seassa. Kun vihko löydettiin vuonna 1995, se toimitettiin Hämeenlinnaan. Vihkon, tai paremminkin päiväkirjan, merkinnät kattavat hautaukset elokuun 8. päivästä maaliskuuhun 1919. Hautauskirjanpidon mukaan Santahaminaan haudattiin tuona aikana 575 vainajaa. Merkinnät alkavat paalusta numero 17 ja päättyvät paaluun numero 52. Paalun numero tarkoitti yhden päivän hautausta. Päiväkirjassa on myös merkinnät 53 teloitetun hautaamisesta ja 44 (45) vainajan luovuttamisesta omaisille. Vihkon alkuosa on kateissa. Oheinen luettelo on suora lainaus hautausmaapäiväkirjasta. Jni päivitys 11.11.2015.

XX haudankaivajia Santahaminassa kesällä 1918.img909

8.8.1918–11.3.1919

8.8.      Kolme ilmoitusta lähetetty 561–563.

8.8.      Anselm Rautasen omaisuus n:o 564.

9.8.      Yhdeksän ilmoitusta lähetetty.

9.8.      A. Ruotsalainen lähetetty köyhäinhoitohallituksen antamassa arkussa + kuolintodistus.

 

9.8.     PAALU 17

P-17

Santahaminaan haudattiin Horjellin johdolla, koska Silventoinen edellisenä iltana oli pidätetty vaatteitten näpistyksestä:

1) Pohja, Lauri.

2) Eriksson, Alfons.

3) Pajarinen, Nikolai.

4) Roinila, Viktor.

5) Hohtri, Emil.

6) Kantanen, Eetu.

7) Vikberg [Wikberg], Axel.

8) Johansson, Jalmar.

9) Lestelin, Emil.

10) Vest, Juho Oskar.

11) Lestelin, Manne.

12) Roth, Gunnar Rudolf.

13) Ojanen, Arttu.

14) Rantamäki, Juho.

15) Kallio, Frans.

10.8.   Kävin Etsivässä osastossa, josta Silventoinen vapautettiin ja toi hän anastamansa vaatteet takaisin, ollen ne vain lumppuja. Syytteestä luovuttiin Johtaja Neoviuksen suostumuksella.

12.8.   Vilhelmiina ? lähetetty henkivakuutuskaavake täytettynä. [Sukunimi epäselvä]

12.8.   Kymmenen ilmoitusta lähetetty.

 

13.8.   PAALU 18

P-18

1) Keko, Syrus

2) Kilpi, [Herman]

3) Pihlajaniemi [Pihlajamäki, Juho]

4) Imberg, Johan Albin.

5) Ranta, Karl Edvard.

6) Oras, Fredrik.

13.8.   Karl Heikki Seppälä lähetetty omaisille + kuolintodistus.

15.8.   Laiva tilattu klo 11. Vangit ja sotilaat klo puoli 10. Hiilisillalle.

15.8.   Aleksanteri Virolainen lähetetty Helsinkiin + kuolintodistus. [ei löydy matrikkelin lähteistä]

15.8.   Saksinen Onni lähetetty Helsinkiin + kuolintodistus.

 

16.8.   PAALU 19

P-19

1) Oksa, Karl Emanuel.

2) Blomqvist, Karl Antton.

3) Nylander, Mikko.

4) Salo, Juho Vihtor.

5) Voima, Johan.

6) Tammiluoto, Kerttu.

7) Riihelä, Onni.

8) Ruoho, Ville.

9) Laurits [Laurents], Jalmar.

10) Häsänen Onni.

11) Suominen, Verner.

12) Laak, Karl Johan.

13) Westerholm, Oskar Vilhelm.

17.8.   Viisi ilmoitusta tehty.

19.8.   Laiva ja vangit tilattu. Kaksi arkkua Gustafsvärdiin viety.

20.8.   A. B. Kottelin lähetetty Helsinkiin kuolintodistus.

 

20.8.   PAALU 20

P-20-21

1) Johansson, Verner Joh.

2) Latva, Vilhelm.

Järvinen, Martti.

3) Koskiranta, Paul.

4) Ramstadius, Frans.

5) Kanerva, Emil Joh.

6) Laaksonen, Viljo.

7) Reijonen, Evert.

8) Roine, Karl.

9) Strand, Axel Arvid.

sekä kaksi 20/8 teloitettua, jotka haudattiin erikseen [Johannes Helenius ja Kustaa Hongisto].

21.8.   Lähetetty neljä arkkua Gustafsvärdiin.

22.8.   Noudettu neljä teloitettua Gustafsvärdistä [Fredrik Jalava, Juho Laaksonen, Arvo Tuominen ja Kaarle Wuorenkaiku].

 

23.8.   PAALU 21

P-21-jatkuu

1) Suominen, Vieno.

2) From, Johannes.

3) Eklund, Jalmar Ferdinand.

4) Sundholm, Karl Viktor.

5) Vuorenpää [Wuorenpää], Karl Niklas.

6) Aalto, Frans Viktor.

7) Salomaa, Frans Emil.

8) Virtanen, David.

9) Malmstén, Karl.

10) Vestlin [Wesslin], Vihtori.

11) Helin, Lauri Armas.

12) Aalto, Alex Vilhelm

13) Rantala, Emil.

14) Eklund, Hjalmar.

15) Vasara, Kustaa Emil.

16) Hakulinen, Emil.

17) Virtanen, Svante Emmanuel.

18) Olin, Evert.

19) Suominen, Niilo.

20) Kallio, Juho.

sekä neljä, jotka teloitettiin 22.8. [Fredrik Jalava, Juho Laaksonen, Arvo Tuominen ja Kaarle Wuorenkaiku].

23.8.   Lähetetty viisi arkkua Gustafsvärdiin.

24.8.   Haettu Gustafsvärdistä neljä vainajaa.

26.8.   Johan Akseli Vuorimaa lähetetty omaisille + kuolintodistus.

Tilattu laiva + vangit. Arkkuja haettu Kuritushuoneelta.

 

27.8.   PAALU 22

P-22

1) Ylén, Hjalmar.

2) Ryhänen, Hjalmar.

3) Kaunisto, Willehard.

4) Aalto, Vilhelm Ferd.

5) Virtanen, Juho Ilmari.

6) Laaksonen, Frans Axel.

7) Syrjänen, Uuno Reinhold.

8) Korhonen, Herman.

9) Levänen, Kalle Willehard.

10) Aromaa, Antti Antinpoika.

11) Hurttila, Emil Johan.

12) Palmgren, Emil Rafael.

13) Riihinen, Kalle.

14) Karvinen, Taavetti.

15) Tarvainen, Armas.

16) Miettinen, Johan.

17) Enqvist, Adam Gustaf.

18) Vasström [Wasström], Gustaf Rafael.

19) Koskenheimo, Alfred.

20) Mäkinen [Mäki], Vihtori.

21) Juhola, Frans.

22) Nieminen, Aksel.

sekä 24.8. teloitetut

24) Oivanen [Frans, Arvo]

25) Partanen [Johannes]

26) Sikanen [Ville]

27) Melander [Alfred]

 

30.8.   PAALU 23

P-23

 

1) Kolsi, Viktor.

2) Lehtinen, Emil.

3) Mäkelä, Vilho.

4) Rantala, Arvo.

5) Anttila, Kustaa.

6) Alanko, Johan Herman.

7) Marttinen, Johan.

8) Mustonen, Aleksander.

9) Korttinen, Jalmar.

10) Vid [Wid], Albert.

11) Pekonmäki, Matti.

12) Hämäläinen, Taavetti.

13) Wahlström, Emil

14) Kaski, Armas.

15) Miettinen, Karl. [ei löydy Santahaminaan haudatut -matrikkelin lähteistä]

16) Andersson, John Evert.

17) Nyrberg [Myrberg], Johan Ilmari

18) Koskinen, Johan.

19) Ruusunen, Kust Frid.

20) Ahovaara, August.

21) Vuorio, Teodor.

22) Mäkelä, Viktor. [po Noppee, Aleksi Wilhelm Punkalaitumen Mäkelän kylästä, TT]

23) Kalenius [Gallenius], Vilho.

24) Kanerva, August. [ei löydy Santahaminaan haudatut -matrikkelin lähteistä]

25) Talpiainen, August.

sekä 30. pv teloitetut Backman [Johan], Rasmus [Emil], Antila [Eino].

31.8.   Konstantin Virtanen lähetetty omaisille + kuolintodistus.

2.9.      Fredrik Nyström lähetetty kaupunkiin + kuolintodistus.

 

3.9.      PAALU 24

P-24

1) Haarala, Väinö.

2) Aittomäki, Kalle Vihtor.

3) Laine, Johan Emil.

4) Salo, Uuno Emil.

5) Selin, Lauri Eljas.

6) Pietarinen, Antti.

7) Penttinen, Jalmar.

8) Kolehmainen, Oskar.

9) Kyläkangas, Oskar.

10) Järvinen [Järvimäki], Henrik.

11) Laine Aadolf.

12) Dufva, Joha.

13) Nordman, Frans.

14) Mäkilä, John.

15) Lintunen, Otto.

16) Kairenius, Karl.

17) Ithimaeus, Juho Villiam

18) Lind, Lauri.

19) Vainio, Joh.

20) Peltola, Frans.

21) Pöntinen, Juha.

22) Laiho, Erland.

23) Murto, Kalle Paavo.

3.9.      Jalmar Aaltonen lähetetty kaupunkiin + kuolintodistus.

3.9.      Juha [Johannes] Nakari lähetetty kaupunkiin + kuolintodistus.

5.9.      Kaarlo Stenman lähetetty kaupunkiin + kuolintodistus.

 

6.9.      PAALU 25

P-25

1) Friman, Armas Rafael.

2) Asikainen, Asarias.

3) Brander, Arvo.

4) Sinisalo, Hugo.

5) Strandberg, Arvid.

6) Vigren, Johan Oskar.

7) Rosvell (Rosnell], Atte.

8) Eriksson, Henrik.

9) Rissanen, Edvard.

10) Nurmi, Matti Anselm.

11) Salonen, Herman.

12) Leppänen, Kalle.

13) Ruokonen, Juho Robert.

14) Enne, Kustaa.

15) Palmgren, Wlhelm.

16) Ekström, Väinö.

17) Tammi, Karl Hjalmar.

18) Tamminen, Viktor.

19) Hukkinen, Oskar.

20) Holmström [Hamström], Viktor.

21) Korpela, Toivo.

22) Mattonen, Oskar Edvard.

23) Paltta, Gustaf.

sekä kuusi teloitettua: Vesa, Sjögren, Salminen, Raide, Mörn, Gylden.

7.9.      Lundgren [Algot] lähetetty omaisille kaupunkiin + kuolintodistus.

7.9.      Manne Häkkänen lähetetty omaisille + kuolintodistus.

7.9.      Erik Leino lähetetty omaisille + kuolintodistus

10.9.   Johan Stordell lähetetty kaupunkiin + kuolintodistus.

10.9.   Juho Henrik Härkönen lähetetty kaupunkiin + kuolintodistus.

10.9.   Jalmari Ritari lähetetty kaupunkiin + kuolintodistus.

 

10.9.   PAALU 26

P-26

1) Nurminen, Reinhold.

2) Salo, August,

3) Hakala, Jalmari.

4) Kaipainen, Edvard.

5) Louhio, Juho.

6) Kalli [Kallio], August.

7) Westerholm, Karl.

8) Valbom, Uno Aleksi.

9) Määttä, Juho.

10) Mäkelä, Vilho.

11) Katajasaari, Kalle.

12) Ala, Aleksi.

13) Lampi, Oskari.

14) Kuvaja, Kalle.

15) Järvinen, Väinö.

16) Halme, Henrik.

17) Andberg, Lauri

18) Virtanen, Viljo.

19) Laine, Jussi.

20) Hakala, Vihtori.

21) Råman, Yrjö.

22) Keränen, Kaarlo Aleksi.

23) Teinilä, Petter.

24) Sundqvist, Erik.

sekä viisi ammuttua Kolin [Karl], Helenius [Lauri], Sähkö [Joonas], Sundelin [Einar] ja Wiitaniemi [Viitaniemi Eenokki]].

11.9.   Vilhelm Raelma lähetettyomaisille + kuolintodistus.

11.9.   Arttu Heikkilä lähetetty omaisille + kuolintodistus.

12.9.   Juho Jokinen lähetetty Omaisille + kuolintodistus

12.9.   Viktor Berndtssonin leski kävi tuntemassa miestään ei ottanut häntä, pyysi hautamaan Santahaminaan. Vaatteita ei myöskään huolinut koska niin kuluneita.

13.9.   Viktor Berndtsson lähetetty omaisille Helsinkiin + kuolintodistus.

 

13.9.   PAALU 27

P-27

1) Mikkonen, Oskar.

2) Laine, Väinö.

3) Blomberg, Feliks.

4) Virtanen, Lauri.

5) Ritala, Väinö.

6) Ukkola [Nestor].

7) Tuomi, August.

8) Seppänen, Arvid Järvinen, Väinö.

9) Ollila Seppänen, Arvid Johannes.

10) Ollila, Arvid.

11) Michelsson, Lauri.

12) Pirinen, Erik.

13) Muhola [Muhonen], August.

14) Lehtonen, Arvid.

15) Veckman [Weckman], Otto.

13.9.   Seitsemän arkkua viety Gustafsvärdiin.

14.9.   Kustaa Robert Mettälä lähetetty omaisille Helsinkiin + kuolintodistus.

 

17.9.   PAALU 28

P-28-29-aukeama_edit

1) Silman [Sillman], Paavo.

2) Ropponen, Abel.

3) Aalto, Karl.

4) Kulovaara, Emil.

5) Hyypiä, Otto.

6) Riikkula, Niilo.

7) Tamminen, Otto.

8) Bom [Bomb], Vilho.

9) Kiuru, Pietari.

10) Vallin, Oskar.

11) Aho, Emanuel.

12) Heinonen, Wilho.

13) Ranta, Fredrik.

14) Lehtinen, Aarne.

15) Johansson, Frans.

16) Kruth, Vihtori.

17) Kylmänen, Heikki.

18) Lönnroth [Lönnrot], Johan.

19) Laaksonen, Edvard.

20) Yhtinen [Vyhtinen], Urho.

21) Hallström, Magnus.

22) Kalliomäki, Frans.

23) Härkälä, Karl.

24) Ekström, Emil.

25) Kanerva, Nestor.

26) Salomaa, Enok.

27) Akselin, Johan.

28) Blomqvist, Johan.

29) Lehto, Kustaa.

30) Lindfors, Viktor.

yksi tuntematon, joka oli tuotu Katajanokan kaupunkileiriltä. Myöhemmin saatu tietää että tuntematon oli Mauno Kolehmainen.

17.9    Emil Hölsä lähetetty kaupunkiin + kuolintodistus.

18.9.   Noudettu kaksi vainajaa Gustafsvärdistä.

19.9.   Viety seitsemän arkkua Gustafsvärdiin.

 

20.9.   PAALU 29

P-28-29-aukeama

1) Ojennus, Samuli Viktor.

2) Selin, Sulo.

3) Martelin, Anton.

4) Liikkanen, Anton.

5) Holopainen, Johannes.

6) Andström, Anton.

7) Männikkö, Johan.

8) Nygård, Kalle.

9) Sundström, Nestor.

10) Autio [Aulio], August.

11) Uski [Suur-Uski], Martti.

12) Ekman, Kalle.

13) Valkonen, Abel.

14) Saarinen, Johan.

15) Niinikangas, Väinö.

16) Lindström, Emil.

17) Löfgren, Kustaa.

18) Askolin, Väinö.

19) Suuronen, Oskar.

20) Virén, Johan.

21) Virtanen, Konsta.

22)

23) Kahdeksan ammuttua [Leo Aaltonen, Johannes Hassinen, Viktor Luoto, Aukusti Pohjonen, Toivo Suomela, Verner Wäre Juho Lehto ja Gustaf Strömberg].

24)

25)

26)

27)

28)

29)

30)

 

24.9.   PAALU 30

P-30

1) Ström, Gustaf.

2) Pohjanlehto, Sven.

3) Suomi, Frans.

4) Mikkelinen, Erhard.

5) Kääriä, Viktor.

6) Vienola, Toivo.

7) Nyström, Frans.

8) Åkerman, Viktor.

9) Borgman, Antti.

10) Andersson, Hog.

11) Rantanen, Vieno.

12) Rantanen, Ilmari.

13) Vuorinen [Wuorinen] Oskar.

14) Aro, Adolf.

15) Nyqvist, August.

16) Heinonen [Heimonen], Johan.

17) Holmsten Karl.

18) Fonsell, Gustav.

Kymmenen ammuttua [Walfrid Emil Ahlqvist, Arvo Haapanen, Wäinö Haavisto, Taavetti Marttila, Levi Pahlsten, Arvo Stenfors, Otto Teppana, Uuno Davidsson, Aatami Mielonen ja Karl Oksanen].

25.9.   Otettiin Santahaminasta ylös Karl Fredrik Laakso ja lähetetty omaisille.

26.9.   Tarkastettu Santahaminassa olevat ampumaradat.

27.9.   Eino Aarnio lähetetty omaisille Helsinkiin.

27.9.   Kaivettu ylös Santahaminasta Jussi Laine ja lähetetty Helsingin poliisikamariin.

 

27.9.   PAALU 31

P-31

1) Lehtimäki, Kustaa.

2) Korvensyrjä, Juho.

3) Ketonen, Kustaa.

4) Byman, Verner.

5) Kuusma [Kuusman], Vilho.

6) Peterkoff, Aksel.

7) Perho Aksel. Haudattu Santahaminaan 28.9.1918. Lähetetty omaisten mukana kaupunkiin 28.9.1918 (Kunila, Sl). Haudattu Malmin hautausmaalle 29.9.2015 (Mh, Jni 11.11.2015).

8) Heinonen, Martti.

9) Kuusisto, Johannes.

10) Salminen, Vilho.

11) Villberh [Willberg], Edvard.

12) Ahlstedt, Oskar.

13) Leivo, Toivo.

14) Laakso, Karl Rudolf.

Kymmenen ammuttua [Wiktor Heikari, Kaarle, Kautto, Karl Korander, Edvard Kurko, Toivo Rekola, Eemil Turpeinen, Vilho Kataja, Kaarle Pelander, Juho Rantanen ja Armas Salo].

 

1.10.   PAALU 32

P-32-34-aukeama

1) Ahlfors, Frans.

2) Saksberg Matti.

3) Varell, Edvard.

4) Holopainen, Abel.

5) Öhman, Johan.

6) Kilpinen, Johan.

7) Karlsson, Mauritz.

8) Holmström, Gustaf.

9) Kallberg, Frans.

10) Ojala, Kaarlo.

11) Nykänen, Martti.

12) Lahti, August.

13) Lindström, Gunnar.

14) Niinivirta, Jooseppi.

15) Koskinen, Karl.

16) Hirvinen, Leino.

17) Niemi, Jussi.

 

4.10.   PAALU 33

1) Rusanen, Johan.

2) Lagren, Herbert.

3) Ruoho, Albert.

4) Savander, Erik.

5) Ek, Emil.

6) Mustonen, Robert.

7) Lilja, Juho.

8) Vilén, Felix.

9) Holopainen, Einar.

8.10.   Kaivettu haudasta viime kuun 22.pnä kuollut ja 27.pnä haudattu Verner Rikhardt Byman ja lähetettiin ruumis laivalla kaupunkiin + kuolintodistus.

 

PAALU 34

1) Lehto, Klas Vilho.

2) Lahtinen, Ernst.

3) Pihl, Aksel.

4) Liljeroos, Kalle.

5) Salmi, Frans.

6) Ahokas, Matti.

7) Lehtilä, Niilo.

8) Vigren [Wigrén], Hjalmar.

9) Nieminen, Frans.

10) Jokinen, August.

11) Lehtinen, August.

12) Rajala, Frans.

13) Laine, Juho.

14) Lönnqvist, August.

15) Rautavaara, Väinö.

 

11.10. PAALU 35

P-35-36

1) Jokinen, Niilo.

2) Stenholm, Johan.

3) Rantanen, Frans.

4) Pakkanen, Viktor.

5) Mäkinen, Heikki.

6) Hurme, Juho.

7) Nummi, Anton.

8) Granberg, Juho.

9) Sirola, Antti Juhonpo.

10) Selin, Karl tuotu Katajanokalta.

11) Salmi, Johan tuotu Katajanokalta.

12) Blomberg tuotu Katajanokalta.

13) Tuntematon [Lindberg, Juho] tuotu Katajanokalta.

 

15.10. PAALU 36

P-36-38-vihkojen-sauma

1) Lindberg, Juho.

2) Karén, Oskar.

3) Eloranta, Klas.

4) Heinonen, Arvid.

5) Kantola, Taito.

6) Mikkonen, Emil.

7) Kyllönen, Frans.

8) Järvinen, Viljo.

9) Miekka, Johan.

10) Kauppinen, Nestor.

11) Erikson, Jaakko.

12) Ylikoski, Juho.

13) Suominen, Viktor.

15.10  Honka [Frans] lähetettiin kaupunkiin + kuolintodistus.

15.10. Lindroth [Oskar] lähetettiin kaupunkiin + kuolintodistus.

17.10. Lauren [Johan] lähetettiin kaupunkiin + kuolintodistus.

 

18.10. PAALU 37

1) Nordlund, Väinö.

2) Palonen, Aksel.

3) Henrikson, Henrik.

4) Sundström, Joh.

5) Lehmus, Kal.

6) Lindblom, Arttur.

7) Mäkinen, Aaro.

8) Tallqvist, Kustaa.

9) Lindwall, Frans.

10) Suoja, August.

 

22.10. PAALU 38

1) Ilmarinen, Johan.

2) Laaksonen, Aksel.

3) Saarinen, Vihtor.

4) Knagg, Arvid.

5) Vaahtera, Vilho.

6) Grönholm, Frans.

7) Holm, Isak.

8) Taivaltie, Paavo.

9) Nikkinen, Robert.

10) Jalo, Otto.

11) Jokinen, Vihtor.

12) Marjanen, Väinö.

23.10. Kalle Könnin ruumis lähetetty 18.10. kaupunkiin

23.10. Aksel Ohlsson [Olsson] 14.10. lähetetty kaupunkiin.

23.10. Verner Hindströmin ruumis lähetetty kaupunkiin jo 21.10. + kuolintodistus.

24.10. Allan Helenius lähetetty omaisille + kuolintodistus.

24.10. Kalle Koskinen lähetetty omaisille + kuolintodistus.

 

25.10. PAALU 39

P-39_edit

1) Andersson, Gustaf Verner.

2) Mäki, Johannes.

3) Stenbäck, Viktor.

4) Leverin, Kalle Oskar Augustinp.

5) Kujanpää, Frans Iisakki.

6) Heinonen, Valentin Juhonp.

7) Sirenius, Henrik Johan.

8) Renvall, Karl Oskar.

9) Koponen, Toivo.

4 tuntematonta.

26.10. Heikki Reinikka’n [Reinikka] ruumis lähetetty kaupunkiin + kuolintodistus.

28.10. Hjalmar Juslin lähetettiin omaisille kaupunkiin + kuolintodistus.

 

29.10. PAALU 40

1) Palmu, Karl Emil.

2) Salo, Kaarle Johannes Erkinpoika.

3) Närtröm-Vuorio, Aksel Albert.

4) Halonen, Aksel.

5) Mäkinen, Juho.

6) Henriksson, Sikstus Jalmar.

7) Majalahti, Johan.

8) Ihander, Kalle Herman.

 

1.11.   PAALU 41

P-40-41

1) Helenius, Vihtori.

2) Ikola, Urho.

3) Ojuva, Jalmar.

4) Mikkelsson, August.

5) Sandberg [Aaron].

6) Ruohoniemi, Evert.

7) Salminen, Frans.

8) Viksten, Oskar.

9) Aho, Emi.

4.11.   Rainer Hannulan ruumis lähetettiin omaisille kaupunkiin + kuolintodistus.

5.11.   Bruno Aksel Rissasen ruumis lähetettiin omaisille kaupunkiin + kuolintodistus.

 

5.11.   PAALU 42

P-42-44

1) Salo, Kaarle Kustaa.

2) Rantanen, Frans Edvard.

3) Järvinen, Frans Emil.

4) Laiho, Ivar Johannes.

5) Rintala, Eino Johannes.

6) Lehtinen, Väinö.

7) Laitinen, Tuomas.

8) Kivinen, Eberhard.

9) Friman, Artur Severin.

 

8.11.   PAALU 43

1) Numminen,Viktor.

2) Heino, August Iivar.

3) Järvinen, Juho.

4) Salonen, Juho Kustaa.

”Ote Suomenlinnan sotavankileirin hautaluettelosta 1918.”

 

12.11. PAALU 44

1) Grönholm,Gösta Fredrik.

2) Sylvander Karl Adolf. Hautaus peruutettu. Ei haud.

3) Jalava, Viktor Benhard.

4) Silferberg, Eino Johannes.

5) Hammar, Aksel.

6) Lankinen, Pekka.

7) Leino, Karl Fredrik.

8) Oksa, Ivan Sakeus.

9) Leivo, Kalle Iivari.

10) Martelin, Verner Albert.

11) Johansson, Frans August.

12) Labbas, Otto Kustaa.

13) Kallio, Frans Edvard.

14) Koivusaari, Emil.

15) Lehto, Juho Hjalmar.

16) Aaltonen, Frans Juho.

12.11. Lokakuun 29. päivän haudasta (järjestyksessä P 40,7) kaivettu ylös Johan Majalahti 12. 11. ylös ja lähetetty omaisille Helsinkiin.

13.11. Juho Lehtosen ruumis lähetettiin kuolintodistuksineen omaisten mukana kaupunkiin.

14.11. Heikki Akseli Penttilän ruumis lähetettiin kuolintodistuksineen kaupunkiin.

 

15.11. PAALU 45

P-45

1) Jokinen, Frans Artturi.

2) Lyly, Emil.

3) Lindroos, Oskar Wilhelm.

4) Fager, Oskar Nikolai.

5) Rainio, Oskar Aleksander.

6) Selenius, Einar Sigfrid.

7) Markkanen, Kalle Wiljam.

8) Alm, Karl Johan.

9) Suominen, Wiktor.

16.11. Valerian Eloranta lähetettiin kaupunkiin.

18.11. Otto Laakson ruumis lähetettiin kaupunkiin + kuolintodistus.

 

19.11. PAALU 46

P-46-47

1) Malmberg, Viktor.

2) Lehtinen, Vihtori.

3) Malmberg, J. Aleksander.

4) Lagerström, Arthyr Alex.

5) Lassila, Väinö Arvid.

6) Haavisto, Wäinö.

23.11. Arvo Vilho Sampon ruumis + kuolintodistus lähetettiin kaupunkiin.

25.11. Otto Vilho Nurmisen ruumis + kuolintodistus lähetettiin kaupunkiin.

 

29.11. PAALU 47

1) Lindqvist, Klas.

2) Honkaniemi, Frans.

3) Ömberg, Gustaf.

4) Seppo, Karl.

5) Koskinen, Johannes.

6) Blomqvist, Otto Olof.

7) Virtanen, Kalle Hemming.

8) Leppänen, Akseli.

9) Jokinen, Erik Johan.

28.11. Karl Viktor Nordbergin ruumis ja kuolintodistus lähetettiin omaisten mukana kaupunkiin.

28.11. Kalle Rajalan ruumis ja kuolintodistus lähetettiin kaupunkiin.

28.11. Frans Oskar Haaparannan ruumis ja kuolintodistus lähetettiin kaupunkiin.

3.12.   Sulo Jaakko Voiman ruumis ja kuolintodistus lähetettiin omaisille.

5.12.   Hugo Oskar Bomberg’in ruumis ja kuolintodistus lähetettiin omaisille.

 

6.12.   PAALU 48

P-48-51

1) Weslin [Vesslin, Veslin], Johan.

2) Alakoski, Hugo Nikolai.

3) Lainela, Juho Ernest.

4) Sukanen, Sulo Artturi.

5) Siljander, Einar.

6) Kanervo [Kanerva], Svante Johannes.

7) Ekman, Karl Henrik.

 

20.12. PAALU 49

1) Hakkarainen, Willw.

2) Westerberg, Johan.

3) Harju, Abel.

4) Jokinen, Ivar Alfred.

5) Nieminen, Martti.

6) Nyberg, Gustaf.

7) Johansson, Nils.

8) Siren, Karl Adolf.

 

15.1.   PAALU 50

1) Ottman, August.

2) Rautalin, Frans Erik.

3) Heinonen, Heikki.

4) Wirtanen, Erkki Johan.

15.1.   Einar Salmisen ruumis pyydettiin lähettämään omaisille.

 

11.2.   PAALU 51

1) Helminen, Juho.

2) Salminen, Einar.

3) Hilden, Karl Nestor.

4) Heerman, Karl.

 

11.3.   PAALU 52

P-52

1) Patänki [Patäng], Isak Viktor.

2) Tuomi, Kaarle Reinholdt.

Helsingin sotasurmat tutkimushanke

Helsingin sotasurmat 1914–22
-tutkimushanke

Helsinki
30.11.2006
Jarmo Nieminen

Sisällysluettelo. 1

  1. Tutkimuksen lähtökohdat 1
  2. a) Aihe. 1
  3. b) Tutkimuksen tausta. 1
  4. c) Aiempi tutkimus ja siitä tehtävät johtopäätökset 2
  5. d) Tutkimustehtävän rajaus ja rajauksen perustelu. 3
  6. e) Aiheen merkitys. 3
  7. Tutkimuksen tavoite. 4
  8. a) Tutkimustehtävä. 4
  9. Tutkimuksen toteutus. 4
  10. a) tutkimusmenetelmät 4
  11. b) lähdemateriaalin hyödyntäminen. 4
  12. c) aineiston kokoaminen. 5
  13. d) tutkimustyön aikataulu. 5
  14. e) eettiset kysymykset 5
  15. f) tarvittava henkilöstö. 6
  16. g) tarvittavat laitteet ja muu ympäristö. 7
  17. h) median mahdollisuudet 7
  18. i) tarvittava kansallinen ja mahdollinen kansainvälinen yhteistyö. 7
  19. j) tarvittava viranomaistuki 7
  20. Tutkimus-projektin budjetti 8
  21. Tutkimustulokset ja niiden raportointi 8
  22. a) vaikuttavuus ja sovellettavuus. 8
  23. b) raportointi 8

LIITTEET.. 8

Painamattomat lähteet 1

  1. Arkistot 1

Painetut lähteet 1

  1. Pöytäkirja-, tilasto- ym. julkaisut 1
  2. Muistojulkaisut 1
  3. Kirjallisuus. 2
  4. Sanoma- ja aikakauslehdet 11

Internet 11

Helsingin sotasurmat vuosina 1914–1922

1. Tutkimuksen lähtökohdat

a)                  Aihe

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ensimmäisen maailmansodan ja erityisesti Suomen sisällissodan tapahtumissa, sotasurmissa, vuosina 1914–22 nykyisen Helsingin alueella kuolleiden tai haudattujen henkilöiden kuolin- ja hautaustiedot sekä em. liittyvä tapahtumahistoria.

Määritelmänä sotasurmille ja sotaoloille käytetään Valtioneuvoston vuonna 1998 Valtioneuvoston kanslian alaiseksi asettaman Suomen sotasurmat 1914-1922-tutkimushankkeen käyttämää määritelmää.[1] Tutkimus kohdistetaan sotasurmissa Helsingissä kuolleisiin ja/tai nykyisen Helsingin alueelle haudattuihin henkilöihin.

Tutkimus kohdistetaan suomalaisiin ja ulkomaalaisiin sotasurmiin ja sotaoloissa tapahtuneisiin hautauksiin. Tutkimuksen kohteena on venäläissurmat 1914-18, ns. vallityöläisten surmat 1916-17, sisällissodan osapuolten, punaisten ja valkoisten sotilaiden kuolemat, saksalaissurmat vuonna 1918, vankileirikuolemat 1918-19, Viron vapaussodan 1918-1919 hautaukset, vuosien 1917-19 suomalaiset terroriteot ja mahdolliset muut ensimmäisen maailman sodan seurauksena tapahtuneet surmat ja hautaukset Helsingissä.

Helsingin alueella tarkoitetaan vuoden 1918 Helsingin ja sen silloisten ympäryskuntien muodostamaa aluetta. Näitä alueita olivat silloisen Helsingin lisäksi Huopalahden maalaiskunta, Haagan kauppala, Oulunkylän maalaiskunta, Kulosaaren maalaiskunta ja Helsingin maalaiskunta.

Tässä tutkimushankesuunnitelmassa käytetään Valtioneuvoston kanslian johtamasta tutkimushankkeesta nimeä ”Suomen sotasurmat”-tutkimushanke. Helsingin kaupungin tutkimushankkeesta käytetään nimeä ”Helsingin sotasurmat”/”Helsinki”-tutkimus tai -projekti.

b)                  Tutkimuksen tausta

Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ja 44 muuta Helsingin valtuutettua tekivät yhteisen valtuustoaloitteen 11.5.2005 Santahaminan joukkohaudan historiasta ja muistopaikasta: ” … esitämme, että kaupunginhallitus osoittaa kaupunginjohtajan toimialan varoista määrärahan vuosien 1918-1919 Santahaminan joukkohaudan historian selvittämisen tukemiseen ja joukkohaudan muistopaikan kehittämiseen yhteistyössä työväenjärjestöjen, museoviraston ja puolustusvoimien kanssa.” Aihe oli voimallisesti esille mediassa ja kansalaiskeskustelussa läpi koko kesän ja syksyn 2005.

17.11.2005 pidettiin puolustusministeriön ja Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämä tiedotustilaisuus Sota-arkistossa. Tilaisuuteen oli kutsuttu median ja tiedeyhteisön edustajat. Tuolloin Sota-arkiston ja Sotahistorian laitoksen johtajat esittelivät arkistosta löytyneet nimiluettelot, jotka insinööri Juha Joutsi oli löytänyt marraskuun alussa Sota-arkistosta Sotaministeriön vuoden 1920-diariosta. Tiedotustilaisuudessa esiteltiin myös Työväenarkistossa olevat ns. Kunilan listat ja osoitettiin em. listojen ja ’Suomen Sotasurmat’-tutkimushankkeen vastaavien tietojen yhtäläisyys ja eroavuudet. Samalla kerrottiin uusimmat tiedot Santahaminan hautausmaa-alueen historiasta. Tiedotustilaisuudessa esitellyt asiat olivat samaisena päivän valtakunnan ykkösuutisena. Asian käsittely on jatkunut vuoden 2006 aikana kaupungin eri laitoksissa ja luottamuselimissä

c)                  Aiempi tutkimus ja siitä tehtävät johtopäätökset

Vuonna 1966-7 Jaakko Paavolainen julkaisi tutkimuksen Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1, punainen terrori ja 2, valkoinen terrori. Vuonna 1971 hän jatkoi samasta aihepiiristä julkaisemalla tutkimuksen Vankileirit Suomessa. Paavolaisen tutkimuksissa kuvataan hyvin myös Helsinki-tutkimuksessa tarvittavaa viitekehystä ja taustatietoja vankileirien toimintaympäristöstä.

Vuonna 1998 käynnistettiin Valtioneuvoston kanslian alainen Suomen sotasurmat 1914-22-tutkimushanke. Sen tehtävänä oli kyseisenä aikana tapahtuneiden Suomea koskeneiden sotasurmien tutkiminen. Työskentely suunnattiin sekä sotatapahtumissa, että niiden ulkopuolella tapahtuneiden surmien tutkimiseen. Tutkimuksen lopputuloksena syntyi 39 550 kuolleen nimitiedosto, joka on ollut vuodesta 2002 lähtien kansalaisten käytössä osoitteessa www.narc.fi. Valtioneuvoston kanslia julkaisi nimitiedoston lisäksi tutkimusraportit Sotaoloissa vuonna 1914-22 surmansa saaneet, Venäläissurmat Suomessa 1914-22, Amatöörien sota – Rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918, Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa ja Maailmanvallankumouksen liepeillä.

’Suomen sotasurmat’-tutkimushanke on saanut osakseen myös kritiikkiä tietokannoissa esiintyvien vajaavaisuuksiensa vuoksi. Nimitiedostosta saattavat puuttua omaisten mielestä selkeästi juuri sotatapahtumissa kuolleeksi osoitettujen sukulaistensa tiedot. Paikallisesti mm. Helsingin osalta on kritisoitu voimallisesti erityisesti puuttuvia hautaustietoja. Kuitenkin suunniteltu Helsingin sotasurmat-tutkimus perustuu nimenomaan valtioneuvoston päättyneeseen tutkimushankkeeseen. Se on sille jatkoa paikallisen tason nimitietotutkimuksena. Tämän paikallisen jatkotutkimustarpeen esitti loppuraportissaan myös silloisen tutkimusprojektin johtaja Lars Westerlund.

Allan Tiitta julkaisi vuonna 1983 Museoviraston rakennushistorian osaston tutkielman Suomenlinnan sotavankileiri 1918-19. Tiitta välittää kuvaa siitä, miten Suomenlinna sotavankileiri kehittyi, miten se toimi ja minkälainen sen todellisuus lienee ollut. Tutkielma on myös paras inventointi Suomenlinnan saarien rakennusten ja alueen käytöstä vankileirintarpeisiin.

Richard Sievers julkaisi vuonna 1930 tutkimuksensa Helsingin vankileirien terveystilanteesta- ja olosuhteista teoksessaan Hälso- och sjukvårdsförhhållenden vid fånglägren i Helsingfors, på Sveaborg, Sandhamn och Mjölö efter frihetskriget 1918. Helsingfors.

Helsingin alueen sisällissodan ajan muistomerkeistä ja hautauspaikoista on julkaistu useita teoksia. Antero Rautio julkaisi vuonna 2006 teoksen Helsingin muistomerkeistä, ’Löytöretki muistomerkeille – Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset’. Vesa Bauters, Martti Häikiö ja Ohto Manninen toimittivat kirjan vuonna 2002 ’Vapaussodan muistomerkit Helsingissä’. Riitta Korman laati tutkimuksen ’Punaisten hautamuistomerkit – vaiettuja kiviä’. Tutkimuksen julkaisi Taidehistorian seura vuonna 2001. Edellä mainittujen ja useiden muiden teoksien avulla on vuosien 1914-22 sotasurmahautauksien paikat osoitettavissa suurella tarkkuudella paitsi sotilassaarien, kuten Santahaminan ja Isosaaren, osalta. Näiden paikkojen selvittäminen tarvitsee tarkempia maasto- ja arkistotutkimuksia.

Helsinki oli keskeisessä roolissa sisällissodan kevään 1918 monikansallisissa tapahtumissa. Tutkimushanketta haastaa myös Suomen Vankileirien väliset vankisiirrot erityisesti kevään 1918 aikana.

Varsinaisesti Helsinkiin kohdennettua kokonaistutkimusta sisällissodan ja sitä ympäröivän ajan kaikkien osapuolten ja osallisten sotasurmista ja hautauksista ei ole. Myös Helsingin Vankileirien ja sen eri osaleirien välinen toiminta on tutkimatta. Aiemmassa tutkimuksessa ei ole selvitetty Santahaminan vankileirin ja hautausmaan eikä Isosaaren[2] hautausmaan tapahtumahistoriaa sisällissodan, eikä uudemman ajan osalta. Myös Helsingin alueen vankileirin kokonaisuutta on käsitelty aiemassa tutkimuksessa sangen vähäisesti. Se, miten vankileirien hallinto ja logistiikka on tapahtunut, on selvittämättä. Asiaan liittyvää muistitietoa on tallennettu lukuisissa arkistoissa ja muistelmakirjallisuudessa, kuten Viljo Sohkanen, Punakaartilaisen päiväkirja, Tapiola 1967.

Jo olemassa olevien Suomen sotasurmat 1914-1922-nimitietojen lisäksi on löydettävissä uusia nimitietueita, joita vertailemalla voidaan asetetut tutkimustehtävät toteuttaa. Tällaisia ’Suomen sotasurmat’-projektin kanssa aiemmin vertailemattomia luetteloja ja nimitietueita on mm. Sota-arkistossa, Työväen arkistossa, Helsingin kaupungin arkistossa ja eräissä museoissa. Tutkimussuunnitelman kolmannessa luvussa esitellään tarkemmin käytettävät arkistot ja kirjallisuusmateriaali.

d)                  Tutkimustehtävän rajaus ja rajauksen perustelu

Tutkimuksessa ei selvitetä punavankien vankileireiltä vapautumisen jälkeen tapahtuneita kuolemia ja hautauksia, pl. ehdonalaisessa vankeudessa kuolleiden henkilöiden osalta. Ajallisesti tutkimus rajataan koskemaan vuosina 1914-1922 tapahtuneita sotasurmia. Rajaus pidetään samana kuin valtioneuvoston projektissa, jotta tietojen vertailtavuuden eheys säilytettäisiin.

Osa helsinkiläisten sotasurmista tapahtui Helsingin ulkopuolella. Osa heistä haudattiin Helsingin ulkopuolella. Näiden ihmisten kuolin- ja hautaustietojen määrä, tutkimuksen mahdollisuudet, työmäärä ja haasteet tulee vielä selvittää, ennen tutkimuksen varsinaista käynnistymistä.

e)                  Aiheen merkitys

Projekti täydentää Suomen sotasurmat 1914-22-projektin tulosta paikallisella, kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla. Helsingin vankileirien merkityksellisyyden takia, projekti tuottaa uutta tietoa laajemminkin vuoden 1918-19 Suomen vankileirin välisestä ja Helsingin leirien sisäisestä toiminnasta.

’Helsingin sotasurmat’-projektin yhteiskunnallinen merkitys on se, että sen tulokset vähentävät, ja ehkä lähes kokonaan poistavat, kohta 90 vuotta suomalaisten, erityisesti helsinkiläisten, ja median piirissä ollut epätietoisuutta Helsingin vankileirin toiminnasta. Tutkimus selvittää myös suljetuilla sotilassaarilla suoritettujen hautauksien ja niillä olevien hautauspaikkojen historian. Tällä tiedolla vähennetään asiaan liittyvää epätietoisuutta.

Ehkä tärkein tutkimuksen lisätulos on se, että projekti selvittää sadoille suvuille, ehkä enemmällekin määrälle, esivanhempien kohtaloiden viimeiset hetket ja hautaukset. Jo saadut kansalaispalautteet todistavat mainitun seikan suurta merkitystä. Palautteet myös osoittavat mielenkiintoa ja antavat arvostusta käynnistettävälle tutkimukselle.

2. Tutkimuksen tavoite

a)                  Tutkimustehtävä

Nimenomaan Helsingin sotasurmissa kuolleiden määrästä ja henkilöllisyyksistä ei ole tarkkaa tietoa. Suurempi epätietoisuus on kuolleiden hautauspaikoista. Helsingissä kuolleista noin puolelle on tiedossa heidän hautapaikkansa. Pääosa eri syistä tapahtuneista kuolemista kohdentuu Helsingin vankileireille, mutta Helsingissä kuoli ihmisiä ohi virallisen vankileirijärjestelmän. Tutkimuksen pääkysymykset ovat

  1. Ketkä henkilöt ja milloin he saivat surmansa?
  2. Mihin heidät on haudattu?
  3. Miten vankileirien hallinto ja logistiikka toteutettiin?
  4. Miten hautauspaikat ovat kehittyneet?

Lisätietona tutkimuksessa selviää mitä tapahtui Helsingissä ja vankileireillä?

3. Tutkimuksen toteutus

a)                  tutkimusmenetelmät

Vastausten etsiminen varsinaisiin tutkimuskysymyksiin perustuu erityisesti arkistotutkimuksiin ja sitä täydentävään muiden listojen, muistojulkaisujen, muistitiedon sekä päivä- ja aikakauslehtien kuolintietojen vertailuun.

Helsinki-tutkimusta helpottavana perustutkimuksena on Valtioneuvoston kanslian Suomen sotasurmat-projektin tuottama nimitiedosto ja kokoama lähdemateriaali. Santahaminan sotilassaareen oletettuun punavankihautausmaa-alueeseen ja sen ympäristöön on Santahaminaseura ja Puolustusvoimat tehneet vuosina 2005 ja 2006 elekromagneettiset maaperätutkimukset, eri vuosikymmenien ilmavalokuvien ja karttojen vertailun sekä maaston pinnanmuotomittaukset. Em. tutkimuksissa syntynyt materiaali on täysimääräisesti tutkimusryhmän käytössä[3].

b)                  lähdemateriaalin hyödyntäminen

Helsinki-tutkimuksen vankileiriosuus rakennetaan Suomen sotasurmat-tietokannan tietoja hyödyntäen muodostamalla uusi tietokanta kaikista vankileireillä olleista henkilöistä. Kyseistä tietokantaa täydennetään Työväen Arkiston Kunilan-listan, Sota-arkiston nimiluettelon ja eräiden muiden arkistojen ja museoiden nimitietoluetteloilla. Tietojen paikkansapitävyyttä varmennetaan em. listojen tietojen välisellä vertailulla. Lisäksi tiedon luotettavuutta parannetaan aineiston vertaamisella kuolinilmoitustietoihin seurakuntien arkistoista sekä muistojulkaisujen ja muiden matrikkeliteosten, lehdistön muistokirjoitusten ja eri yhdistysten muistokirjoitusten perusteella. Em. tietoja tukemassa käytetään mahdollisia kansalaisviestejä.

Artikkeleiden tuottaminen toteutetaan perinteisen arkisto- ja kirjallisuustutkimuksen keinoin täydennettynä nimitieto-tutkimusta tehtävillä päätelmillä. Tutkimuksessa käytettävät lähteet on lueteltu liitteissä 1-3.

c)                  aineiston kokoaminen

Tutkimuksessa tarvittava arkistomateriaali kootaan tutkimustehtävien tutkimusvastuiden mukaisesti. Materiaalista muodostetaan yksi kokonaisuus, joka on tarvittaessa kaikkien tutkimusryhmän jäsenten käytössä kunkin oman osuuden lisäksi.

Tutkimusmateriaalin hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa taustaryhmä. Tutkimusprojektin käyttöön tarvittavan aineiston monistuspalvelut järjestetään tutkimusta tukevien arkistojen kautta. Tutkimusprojektin taustaryhmä huolehtii aineiston kokoamisesta aiheutuvista kustannuksista kuten myös mahdollisen kuva-aineiston käyttöluvista ja muista tutkimusluvista.

d)                  tutkimustyön aikataulu

Tutkimusprojekti jäsentyy kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2007 aikana toteutetaan tarvittavat tietokantaratkaisut, kansalaiskyselyt ja arkistotiedon kokoaminen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa, vuonna 2008, laaditaan tarvittavat lähdeaineistojen vertailut ja tiedon luotettavuuden arvioinnit. Vuoden 2009 aikana julkaistaan tutkimusraportti.

Toiminnallisesti käynnistetään heti projektin alussa nimi-, kuolin- ja hautaustietojen tietokannan luominen ja täydentäminen. Tämä tehdään samanaikaisesti käynnistettävän muun tutkimuksen kanssa.

e)                  eettiset kysymykset

Aihe jakaa kansalaismielipidettä tutkimuksen puolesta ajatteleviin ja sitä vastustaviin kantoihin. Ennakkopalautteen, lehdistökirjoittelun ja kaupunginhallituksen sekä valtuuston päätösten perusteella tutkimusta kannattavat ovat selkeänä enemmistönä[4]. Tutkimus myös selvittää erilaisten legendojen paikkansapitävyyden liittyen hautauspaikkoihin.

Oman haasteensa täsmentävä nimitietotutkimus tuo niille suvuille, joissa vuoden 1918-19 kuolemat on kielletty liittyneen sisällissodan punaiseen osapuoleen tai Helsingin vankileireihin. Toisaalta osalle tutkimustyö tuo vuosikymmeniä kaivatun tiedon esivanhempiensa hautauspaikasta. Tietojen julkaiseminen vaatinee luvan tietosuojavaltuutetulta.

On mahdollista, että tutkimusprosessi saa aikaan myös tutkimusta vastustavia kannanottoja mediassa. Myös nimitietojen julkaisemiselle saattaa esiintyä vastustusta. Tutkimusraportti saattaa käynnistää myös prosesseja tiettyjen kuolinpaikkojen ja hautausmaiden alueiden ja muistomerkkien kehittämiseksi.

f)                   tarvittava henkilöstö

Tutkimusprojektin toteuttamiseksi perustetaan 6-8:n tutkijan ryhmä, jotka kukin vastaavat omasta rajatusta tutkimuksestaan. Tutkijat nimetään seuraavan alustavan tutkimusraportin jäsentelyn mukaisesti:

  1. Venäläisten toiminta Helsingissä vuosina 1914-1918
  2. Sisällissodan osapuolten toiminta
  3. Saksalaisten toiminta Helsingissä
  4. Helsinkiläiset rintamatappiot 1918
  5. Helsingin vankileirit
  6. Vankileirien ulkopuoliset surmat 1918-19
  7. Tapahtumat vuoteen 1922 Helsingissä
  8. Vankileirialueiden ja hautauspaikkojen historia 1920-luvulta nykypäivään
  9. Henkilötappioiden kokonaisuus

Tutkimuksen arkisto-, lehdistö- ja kirjallisuustutkimusaineiston keräämisen mahdollistamiseksi tarvitaan avustajia tähän tehtävään. Hyvänä apuna saattaisi olla esimerkiksi historia-alan yliopisto-opiskelijat tai vastaavat valmistuneet henkilöt työelämään perehdyttämisjaksolla. Apulaisia tarvitaan yksi sanomalehdistöstä löydettävän aineiston kokoamista varten, toinen keräämään tiedot kirjallisuuslähteistä, kolmas kokoamaan olemassa olevan muistitiedon ja neljäs tekemään muuta tiedonkokoamista arkistoista. Lisäksi tarvitaan henkilötietojen ”kortittaja”. Em. henkilöiden työskentely ajoittuisi erityisesti vuodelle 2007. Osan työpanosta tarvittaneen myös vuonna 2008.

Tutkimusprojektin tukemista ja edistämistä varten perustetaan Helsingin sotasurmat-projektin seurantaryhmä. Tähän ryhmään valitaan edustajat tutkimusta tukevista laitoksista (Helsingin kaupunginmuseo ja Helsingin kaupungin tietokeskus), tarvittavista muista viranomaisista, kaupungin luottamuselimistä ja itse projektista. Seurantaryhmän tehtävänä on hankkia tarvittavat rahoitus- ja henkilöstöresurssit projektin käyttöön. Lisäksi ryhmän tulee mahdollistaa tarvittavan tutkimusaineiston, median ja webbi-palvelujen käyttöön saaminen.

Itse tutkimusprojektin toteuttamiseksi perustetaan tutkimusryhmä, johon kuuluu tutkijat, tutkimusapulaiset ja webmasteri. Ryhmälle nimetään vetäjä.

 

g)                  tarvittavat laitteet ja muu ympäristö

Tutkijoiden välistä yhteydenpitoa varten ja kunkin omaehtoisen työskentelyaikataulun mahdollistamiseksi tarvitaan yhteinen reaaliaikainen internet-verkon läpi päivitettävä suojattu tietokanta. Saman sovelluksen tulee mahdollistaa myös kansalaisten sähköinen tiedonkerääminen. Webbipalvelua varten tarvitaan asiansa osaava webmaster, palvelin, käyttöliittymä sekä tietoturva ja tiedon varmentamisratkaisut. Em. toimintaa varten perustetaan kansalaisille avoin Helsingin sotasurmat-portaali.

h)                  median mahdollisuudet

Muina resursseina tarvitaan yhteistyötä lehdistön kanssa tiedon keräämiseksi koko Suomen ja myös ulkosuomalaisten keskuudessa. Lisäksi mediassa kerrotaan sopivin artikkelein tutkimuksen etenemistä, tavoitteista ja myös haasteista.

i)                   tarvittava kansallinen ja mahdollinen kansainvälinen yhteistyö

Helsingin sotasurmat-projektin onnistumisen edellytyksenä on hyvä yhteistyö Helsingissä olevien arkistojen lisäksi Työväen keskusmuseon ja Suomen muiden museoiden kanssa.

j)                   tarvittava viranomaistuki

Viranomaistukena esitetään projektin taustaryhmälle esitettyjen tehtävien toteuttamista. Lisäksi tärkeässä roolissa tullee olemaan yhteistyö jo päättyneen Suomen sotasurmat 1914-22-tutkimushankkeessa mukana olleiden henkilöiden kanssa henkilöstön yhteistyö Helsinki-projektin kanssa. Tutkimuksen kirjallisesta ja sähköisestä julkaisemisesta vastaa Helsingin kaupunki.

Tutkimus tarvitsee riittävät luvat tietosuojavaltuutetulta tiedon julkaisemista varten.

6. Tutkimus-projektin budjetti

Tutkimus-projektin kustannukset muodostuvat tiedon keräämisestä ja tuottamisesta. Kustannukset koostuvat tutkimusmateriaalin hankkimisesta (sisältää monenteet), kirjoituspalkkioista, tutkijoiden matkakuluista, apuhenkilöstön palkkaamisesta, kirjoittajapalkkioista, webbi-palveluiden hankkimisesta ja ylläpidosta, mahdollisista tiedotuskuluista. Ohessa on alustava arvio tutkimusprojektin kustannuksista:

7. Tutkimustulokset ja niiden raportointi

a)                  vaikuttavuus ja sovellettavuus

Helsingin sotasurmat 1914-1922-tutkimusprojekti tuottaa uutta tietoa Helsingin ja sen lähiympäristön tapahtumista ja erityisesti vuoden 1918 osalta. Tämä tieto on hyvänä lähdemateriaalina tiedeyhteisössä mm. käynnissä olevalle Helsingin kaupungin historian kirjoittamiselle. Lisäksi tutkimus täydentää aiempaa tutkimusta saksalaisten ja englantilaisten toiminnasta Helsingissä ensimmäisessä maailmansodassa.

Omalta osaltaan Helsinki-tutkimus täydentää Helsingin sotilassaarten historiatietämystä. Tämä tieto on hyödynnettävissä mm. kunnallisessa päätöksenteossa suunniteltaessa saarien tulevaisuuden näkymiä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta tarkasteltuna tutkimusprojekti tuo julkisuuteen tiedot Helsingin sotasurmista ja hautauspaikoista. Tutkimus selvittänee erilaiset legendat ja uskomukset vankien ja vainajien kohteluista. Tutkimustieto voidaan hyödyntää mm. kansalaisen tietopankissa avoimessa webissä osana Suomen sotasurmat-tietokantaa tai erillisenä Helsinki-tietokantana. Tutkimustulos myös mahdollistaa Helsingin punavankihautausalueiden jatkokehittämisen erityisesti henkilö- ja paikkatietojen osalta.

b)                  raportointi

Tutkimusraportti julkaistaan Helsingin kaupungin kaupunginmuseon julkaisusarjassa. Julkaisemiseen liittyen pidetään yleisöluentosarja tutkimuksen tuloksista. Julkaiseminen toteutetaan medialle ja tiedeyhteisölle suunnatussa julkaisutilaisuudessa. Tavoitteena myös on, että tutkimuksessa selvitetyt nimi- ja hautaustiedot julkaistaan internet-selailutietokanta.

LÄHTEET

  1. Painamattomat lähteet
  2. Painetut lähteet

Painamattomat lähteet

1. Arkistot

Eduskunnan kirjasto

Helsingin kaupungin arkisto, Helsinki

  • Helsingin kaupungin tilastokonttorin arkisto, kuolleiden kortisto vuosilta 1914-1922
  • Helsingin kaupungin terveydenhoitoviraston arkisto, kuolleiden luettelot vuosilta 1914-1922
  • Rahatoimiston arkisto, valtionverot, henkirahojen kantokirjat vuosilta 1914-1922 (ei SSP:ssa)
  • Rahatoimiston arkisto, kunnallisverojen kantokirjat vuosilta 1914-1922 (ei SSP:ssa)
  • Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston arkisto, osoiterekisteri 1907-1948 (ei SSP:ssa)
  • ”Suomen kaupunkien liitto, sairaiden ja haavoittuneiden sotilaiden hoitoa varten”-arkistoluettelo 1914-18 (ei SSP:ssa)
  • Helsingin karttakokoelmat

Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki

  • Kuva-arkisto
  • Muistomerkkirekisteri

Kansallisarkisto, Helsinki

Viranomaiset

  • EK-Valpo (etsivä keskuspoliisi – Valtiollinen poliisi)[5]
  • Helsingin poliisilaitoksen arkisto[6]
  • Lääkintöhallituksen arkisto
  • Merenkulkuhallituksen arkisto vuodelta 1918 ja 1919 (Helsingin merikunta)
  • Papiston tilasto vuoden 1918 sodassa surmansa saaneista[7]
  • Prokuraattorin toimituskunnan asiakirjat
  • Selvitys punakaartilaisten haudoista[8]
  • Senaatin talousosasto 1809-1918[9]
  • Sotasaaliskeskusosaston ja sotasaaliskonttorien arkistot
  • Sotasurmat projektin arkisto
  • Sotavankilaitoksen arkisto (SVL.)[10]
  • Sotavankileirien ja pakkotyölaitosten arkisto (SVLeir. ark.)
  • Suomen sotasurmat 1914-22’-projektin arkisto[11]
  • Suomenlinnan Teknillisen Hallituksen arkisto
  • Vaasan senaatti
  • Valtiorikosoikeuden aktit[12]
  • Valtiorikosoikeuksien syyttäjistön arkisto (VROSyA)[13]
  • Valtiorikosylioikeuden aktit
  • Vankeinhoitohallituksen arkisto (VHH)
  • Vapaussodan arkisto (VapSA)[14]
  • Venäläiset sotilasasiakirjat
  • Yksityisarkistot[15]

Yksityisarkistot

  • H. Ingmanin kokoelma
  • Historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan kokoelmat
  • N. Reuters brevsamling
  • SDP:n tilasto ja yhteenveto[16]

Kansan Arkisto, Helsinki

  • Entiset punavangit ry:n arkisto
  • Entisten punakaartilaisten keskusjärjestön arkisto[17]
  • Muistelmat (6 B)[18]
  • Muut hautausmaita ja muistomerkkejä koskevat asiakirjat
  • Suomen luokkasota 1918 (3 A)
  • Valokuvakokoelma
  • Vuoden 1918 Kansalaissodan muistomerkkiyhdistyksen arkisto[19]
  • Vuoden 1918 muistomerkkiyhdistys[20]

Keski-Suomen Ilmailumuseo, Tikkakoski

  • Santahamina-kansio

Museovirasto, Helsinki

  • Historian kuva-arkisto
  • Koskikallio Toivo. Muistelmia lapsuuskodistani, sen asukkaista ja omasta elämästäni. Suomen lähetysseuran monist

Otavan kuva-arkisto, Helsinki

  • Valokuva-arkisto

Puolustusvoimien kuvakeskus, Helsinki

  • Ilmakuvakartat sotilassaarilta Villinge – Makelo 1940 –

Seurakuntien arkistot – Helsinki, Vantaa, Espoo

  • kuolleiden- ja haudattujen kirjat[21]
  • rippikirjat[22]
  • vainajien vastaanottoon ja siirtoihin liittyvät asiakirjat

Sota-arkisto, Helsinki

  • F 69, F 73 ja F 77, Päämaja 1918
  • F 72, Saksalaiset joukot Suomessa 1918
  • F 78, Päämajan insinööriesikunta 1918
  • F 85 Reichsmarineamt 1918-1922; Admiralstab der Marine 1914-1919; I Finnische Minenräumhalbflottille, Sotapäiväkirjoja 1918; II Finnische Minenräumhalbflottille Sotapäiväkirjoja 1918; Lehrkommando Sandhamn, Sotapäiväkirjoja 1918; Ausbildungskommando Sandhamn, Sotapäiväkirjoja 1918.
  • F 93, Führer des Minensuchbandes der Ostsee 1918[23]
  • F 121, Vapaussodan historian komitean kertomukset[24]
  • F 127, Suojeluskunnat
  • F 139, Venäjän meriesikunta[25]
  • F 143, Luettelo kansalaissodan johdosta kuolleista tai hävinneistä 1918 (Terrotilasto)[26]
  • F 143, Terroritilasto
  • F 143, Tilastokeskus
  • F 156, Admiralstab der Marine[27]
  • F 157, Vapaussodan historian komitea[28]
  • F 158, Suojeluskuntain historian aineksia (SkY. Val.os. Ha-sarja)
  • F 158, Suojeluskuntain yliesikunta. Valistusosasto
  • Helsingin ja Länsi-Uudenmaan sotilassaaristossa olleiden suomalaisten joukko-osastojen arkistot 1918, 1919 ja 1920[29]
  • Sotaministeriön arkisto vuosilta 1918, 1919. Em. arkisto vuosilta 1920[30] (ei SSP:ssa)
  • Pienoiskokoelmat[31]

Sotamuseo, Helsinki

  • Vapaussodan valokuvakokoelma
  • Ilmakuvat sotilassaarilta Villinge – Makelo 1920 – 1939

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Helsinki

  • Kansanrunousarkiston 1918-muistitietokokoelma
  • Kansanrunousarkiston äänitearkisto (SKSÄ)
  • Kansanrunousarkiston valokuvakokoelma

Suomen Ilmailumuseo, Vantaa

  • Santahaminan lentokentän asiakirjat
  • Valokuvakokoelma

Tiedeakatemian Karjalan Tiedekeskuksen arkisto, Petroskoi

Tilastokeskuksen arkisto

  • julkaisemattomat tilastot

Topografikunta

  • Ilmakuvat sotilassaarilta Villinge – Makelo 1920 – 1980
  • Kartat sotilassaarilta Villinge – Makelo 1920 – 1980 

Työväen arkisto, Helsinki

  • Työväen muistitietotoimikunta (TMT) 1918-kokoelma[32]
  • Valokuvakokoelma
  • Vuoden 1918 arkisto[33]

Työväen keskusmuseo, Tampere

  • Esinekokoelma
  • Muistomerkkiaineista
  • Valokuvakokoelma

Ulkoministeriön arkisto, Helsinki

Valtiokonttori, Helsinki

  • Vuoden 1918 leskien avustukset[34]

Painetut lähteet

1. Pöytäkirja-, tilasto- ym. julkaisut

Asetuskokoelma 1917—1918.

Olson, Emerik & Terä, Taimi 1942: Suomen itsenäisyystaistelun bibliografia. Helsinki.

Suomen virallinen tilasto I A 37. Suomen kauppa ulkovaltojen kanssa vuonna 1917 sekä tullilaitoksen ylöskanto. Helsinki 1919. (SVT)

Suomen virallinen tilasto III. Maatalous 12. Maanviljelys ja karjanhoito Suomessa vuonna 1915. Helsinki 1917. (SVT)

Suomen virallinen tilasto III. Maatalous 13. Maanviljelys ja karjanhoito Suomessa vuonna 1916. Helsinki 1918. (SVT)

Suomen virallinen tilasto III. Maatalous 16. Maanviljelys ja karjanhoito Suomessa vuonna 1919. Helsinki 1921. (SVT)

Suomen virallinen tilasto III. Maatalous. 14. Maanviljeiys ja karjanhoito Suomessa vuonna 1918. Helsinki 1920. (SVT)

Suomen virallinen tilasto III. Maatalous. Maataloustiedustelu Suomessa vuonna 1920. 17. Maanviljelys ja karjanhoito vuonna 1920. Helsinki 1923. (STV)

Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 53. Helsinki 1921. (SVT)

Suomen virallinen tilasto XII. Vankeinhoito 37. Helsinki 1921. (SVT)

Suomen virallinen tilasto XXII. Oikeustilastoa 32. Helsinki 1932.

Suomen virallinen tilasto XXIII. Oikeustilastoa 32. Helsinki 1923. (SW)

The Parliamentary Debates, Official Report, Fifth Series, vol. 118. mikä maa?

Tilastollisia tiedonantoja 46. Julkaissut Tilastollinen päätoimisto 46. Hartman, Tor: Vuonna 1918 sisällissodassa kuolleet ja kadonneet. Helsinki 1970.

Toiset valtiopäivät 1917. Asiakirjat III. (VP)

Toiset valtiopäivät 1917. Pöytäkirjat I. (VP)

Valtiopäivät 1919. Pöytäkirjat I—H. (VP)

2. Muistojulkaisut

Ennen ja jälkeen 1918. 1972. Vuoden 1918 Kansalaissodan Muistomerkkiyhdistys r.y. Toimituskunta Torsti Toivonen, Erkki Kivimäki, Sylvi­Kyllikki Kilpi, Toivo Vuorela, Pentti Kirvesmies. Pori: Satakunnan Yhteisvoima.

Helsingin Valtaus 12.4.1918 Helsingfors Intagning 1938. Helsinki: Vuoden 1918 Helsingin Valkokaartin Työvaliokunta.

Huomen tiellä 1960. Suomen Työläisnaisliikkeen 60-vuotisjuhlakirja. Toim. Elli Stenberg. Tampere: Suomen Demokraattinen Naisliitto.

Itä ja Länsi. Kansalaissodassa kaatuneitten ja murhattujen työläisten muistojulkaisu 1928—1929. —Työväen Kuvalehti. Helsinki: Työn Kirjapaino.

Kuoleman kentiltä 1924. Muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta. Hämeenlinna: Hameenlinnan eteläinen Sos.dem. piiritoimikunta.

Kymmene bruks skyddskárs insats i Finlands frihetskrig 1928. Minneskrift. Julius Polin. Kouvola: Kymmene bruks skyddskàr i distribution.

Kärsimysten teiltä 1928. Kymmenvuotismuistoja. Hameenlinna: Osakeyhtiö Hämeen Kansa.

Luokkasodan muisto 1947. Toim. Juho Makelä. Helsinki: Kansankulttuuri.

Me elimme 1918. 1972. Satakunnan Kulttuuridemokraatit ry. Satakunnan Yhteisvoima: Pori.

Muistojulkaisu 1918. 1920. kumoustaisteluun sortuneista Porin ja lähiseudun työläisistä. Pori.

Muistojulkaisu luokkasodan uhreista Säaksmäella v. 1918. 1923. Muistelmia ja tilastoja luokkasodan vaiheista. Kokoillut Edv. Nieminen. Hämeenlinna: Hämeen kansan kirjapaino.

Muistitietoja vuosien 1917—1918 tapahtumista Hyvinkäälla 1971. Kerä­ystoimikunta Vilho Aiho, Paavo Haapanen, Vilho Halme, Viljo Styrman, Valfrid Valtanen. Moniste. Hyvinkää.

Sankarien muisto 1927. Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta henkensä antaneiden kansalaisten elämäkertoja. Toim. H.J. Boström. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kirja.

Sankaripoikia 1918. Osa 1. Toim. Elsa Hästesko. Hämeenlinna: Karisto.

Sankaripoikia 1919. Toinen sarja. Vapaussodassamme kaatuneiden alaikäisten muistoksi Toim. Elsa Hästesko. Hämeenlinna: Karisto.

Sankaripoikia 1919. Kolmas sarja. Vapaussodassamme kaatuneiden ala­ikäisten muistoksi. Toim. Elsa Hästesko. Hämeenlinna: Karisto.

Suomen luokkasota 1928. Historiaa ja muistelmia. Toim. A. Halonen. Superior, Wis.: Työmies Society.

Suomen Metalliteollisuustyöntekijäin Liitto. 20-vuotisjuhlajulkaisiu 21.6.1988-21.6.1919. Tampere 1919.

Suomen Vapaussota kuvissa I—lI 1934. Helsinki: Otava.

Työläisnuorison Muisto-albumi. MCMXVIII 1920. Suomen Sos.-Dem. Nuorisoliiton toimikunta. Ei painopaikkaa.

Työväen Joulualpumit 1914-22[35].

Vankina valkoisen vallan. Muistelmateos 1922. Helsinki: M.V. Jalava Oy. Työn kirjapaino.

Voipio, Anni 1968. Vapaussodan invalidit. Järjestö, jäsenet, ystävät. Porvoo.

3. Kirjallisuus

Aaltonen, M. 1953. Muistelmia Merivoimiemme henkilöstön koulutuksen ensi vaiheista ja miinanraivauksesta Itämerellä v.1918. Suomi Merellä 3/1953.

Ahonen, Sirkka 1998. Historiaton sukupolvi? Historian vastaanotto ja historiallisen identiteetin rakentuminen 1990-luvun nuorison keskuudessa. Historiallisia Tutkimuksia 202. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.

Ahto, Sampo 1982. Vuoden kahdeksantoista muistoja. Helsinki: Sotasokeat ry:n kevätjulkaisu.

Ahto, Sampo 1993. Sotaretkillä. Teoksessa Itsenäistymisen vuodet 1917—1920. Osa 2. Päätoim. Ohto Manninen. Helsinki: Painatuskeskus Oy.

Alander, Jussi-Pekka 2000. Vuoden 1918 muistomerkki. Liivasaaren sanomat. Isosaaren linnakkeen tiedotuslehti 2/2000.

Alander, Jussi-Pekka 2001. Punakaartien merkit, tunnukset ja varainkeräysmerkit. Jyväskylä: Omakustanne.

Alapuro, Risto 1994. Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890-1933. Helsinki: Hanki ja Jaa.

Alapuro, Risto 2002. Coping with the Civil War of 1918 in Twenty-first Century Finland. Teoksessa Robert Cribb & Kenneth Christie (eds.):

Alenius, Juha 1996. Toimeentulopakosta valtiota vastaan. Naiset sisällissodan jälkiselvittelyissä Lahdessa 1918. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Suomen historian laitos: Joensuun yliopisto.

Anttonen, Pertti 2000. Menneisyyden politiikka. Teoksessa Pauli Kettunen & Auli Kultanen & Timo Soikkanen (toim.): Jäljillä. Kirjoituksia historian ongelmista. Osa 2. Juhlakirja prof. Jorma Kalelalle. Turku: Turun yliopisto.

Arimo, Reino 1991. Saksalaisten sotilaallinen toiminta Suomessa 1918. Rovaniemi.

Backström, Åke 1979. Unohtuneet sotakoulut. Yhteismatrikkeli eräiden päällystökoulujen ja –kurssien opettajista ja oppilaista. Helsinki.

Bauters Vesa, Häikiö Martti, Manninen ohto (toim.) 2002. Vapaussodan muistomerkit Helsingissä. Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö.

Bjorne, Lars 1977. ‘… syihin ja lakiin eikä mielivaltaan …‘ Tutkimus Turun hovioikeuden poliittisista oikeudenkäynneistä vuosina 1918— 1939. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja no 117. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus.

Dillström, R. 1928: Laivastomme kuluneena kymmenvuotiskautena. Suomen Sotilas 1928.

Dubrovskaja, Jelena 1992. Gelsingsforski Sovet Deputatov Armii, Flota i Rabotshih v 1917 godu mart – oktjabrju. Petrozavodsk.

Eerola, Jari & Eerola, Jouni 1998. Henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918. Turenki.

Eerola Jouni 1988. Tammisaari 1918. Helsinki.

Enckel, Carl 1956. Poliittiset muistelmani II. Helsinki.

Enkiö, Sulo 1968: Laivaston synty ja kehitys 1918-1939. (toim.) Suomen Laivasto 1918-1968, 1. Meriupseeriyhdistys. Helsinki..

Enqvist, Ove 1991: Isosaari ja Kuivasaari. Suomenlinnan rannikkotykistökilta ry.

Finell, Helge 1984. Kaskinen sotien ja hädän vuosina. Teoksessa Kaskisten kaupungin historia. Kaskinen: Kaskisten kaupunki.

Finne, Jalmari 1918. Ruotsalaisen Reaalilyseon valtaus. Otava.

von der Goltz, Rudiger 1920. Toimintani Suomessa ja Baltian maissa. Porvoo.

Grönroos W.E.T. Suomenlinnan teollisuuslaitoksista. Tekniska Föreningens i Finland förhandlingar 1919.

Haagan albumi – Hagan album. Lions Club Helsinki/Huopalahti 1971.

Hakala, Anu 2000. Housukaartilaiset. Maarian punakaartin naiskomppania Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Teoksessa Turun Seudun Sukututkijat. Vuosikirja 2000. Numero 1. Toim. Pasi Kuusiluoma. Turku: Turun Seudun Sukututkijat ry.

Hannula, J.O. 1932. Itäarmeijan operaatioiden suunnittelu ja johto v. 1918. Suomen Sotatieteellisen Seuran julkaisuja n:o 7. Helsinki.

Hannula, J.O. 1938. Suomen vapaussodan historia. (kolmas painos 1936, Neljäs, tarkistettu ja lisäpainos). Porvoo.

Hartman Tor 1970. Vuonna 1918 sisällissodassa kuolleet ja kadonneet – I inbördeskriget år 1918 döda och försvunna – Dead and disappeared persons in the Civil War in 1918. Tilastollisia tiedonantoja 46. Helsinki.

Heimo, Anne 2000. Kansallisesta murhenäytelmästä paikallishistoriaksi — sammattilaisten muistoja vuodesta 1918. Elore 2/2000: http://cc.joensuu.fi/—loristi/2_00/hei200.html   21.9.2001.

Heino Iiris 2000. Hinnalla hengen ja veren. Suomalaisten vapaaehtoisten sotasurmat Virossa vuonna 1919. Suomen sotasurmat 1914-22-projektin julkaisu. Helsinki.

Heiskanen, Jan 2001. Vuoden 1918 sodan pitkä varjo. Muistomerkkejä ja näkökulmia Tampereen katukuvassa vuosina 1918—1968. Teoksessa Tampereen Historiallisen Seuran julkaisuja. Tutkimuksia ja kuvauksia XI. Tampere.

Heliövaara, O.K. 1945. Suomen Evankelis-Luterilaisen kirkon kirkkolaki vuodelta 1869 sekä siihen vahvistetut muutokset aina 7 päivään heinäkuuta 1944. Porvoo—Helsinki: WSOY.

Helsingin kaupungin sairaalalaitoksen historia, 1968. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 19. Helsinki.

Helsingin Tyttönormaalilyseon matrikkeli II, 1960. Koulun opettajat ja oppilaat. Tampere: Hesteo.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan hautausmaa, esite.

Helsingin veistoksia ja muistomerkkejä. Helsingin kaupungin taidemuseon julkaisuja n:o 14.

Hietaniemi, Tuija 1992. Lain vartiossa. Poliisi Suomen politiikassa 1917-48. Historiallisia tutkimuksia 166. Vammala.

Hockman, Tuula 2004 (toim.). Levähdyspaikka. Vantaan seurakuntien hautausmaat keskiajalta nykypäivään. Vantaa: Vantaan seurakuntayhtymä.

Huhta Vihtori 1948 (toim.). Kaskuja työväenliikkeen taipaleelta. Helsinki.

Huhta Vihtori 1957. Monena mies eläessään. Helsinki.

Huttunen, Veikko 1968. Täysivaltainen kansakunta 1917—1939. Kansakunnan historia 6. Porvoo—Helsinki: WSOY.

Hyvönen Antti 1967. Suomen kommunistinen puolue 1918-1924. Helsinki.

Härö, A.S. 1988. Tuberkulosis and respiratory diseases. Yearbook 1988. Vol. 18. Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistys.

Ignatius, Hannes 1938. Muistelmia Vapaussodan ajoilta (julkaisematon käsikirjoitus). Sota-arkisto Pk 1228/4.

Immonen, Kari 1987. Ryssästä saa puhua … Neuvostoliitto suomalaisessa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918-39. Helsinki.

Jaakkola, Risto l987. Vallankumous ja punaiset naiset. Teoksessa Lars D. Eriksson et al.: Oikeutta ja historiaa. Porvoo: WSOY.

Jetsu, Laura 2001. Kahden maailman välillä. Etnografinen tutkimus venäjänkarjalaisista hautausrituaaleista. SKST 853. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Jutikkala Eino 1965. Suomen mustin yhdyskunta 1918. Havaintoja sisällissodan punaisille aiheuttamasta kuolleisuudesta. Hämenmaa XII 1965.

Kaarninen, Mervi 1990. Punaorpojen huolto — köyhäinapua vai kasvatusta. Teoksessa / Suomi 1917—1918. Toim. Juha Hannikainen et.al. Tampere: Työväen historian ja perinteentutkimuksen seura.

Kajava, Viljo 1962. Ei kukaan ole voittaja. Helsinki: Otava.

Kalela, Jorma 2000. Historiantutkimus ja historia. Helsinki: Hanki ja Jää.

Karilas, Tauno 1937. Sotaluotsin salaisuus – merisotaa Suomen ja Viron rannikolla 1914-1918. Helsinki,

Kataja, Tuuli 2002. “Ruusun veri punaisen haudalle istuta” — punaisten laulujen ja runojen kuvat ja kuolemankuvat. Julkaisematon maisteriseminaariesitelmä 4.4.2002. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.

Kauppi, Matti 1991. Vuoden 1918 sotaorpojen huolto ja kasvatus. Julkaisematon pro gradu -tutkielma Historian laitos: Helsingin yliopisto.

Kauppinen, L. 1957. Vuoden 1918 merikadetit (Die finnischen Seekadetten an der deutchen Flotte). Sotilasaikakauslehti 1957.

Kekkonen, Jukka 1991. Laillisuuden haaksirikko. Rikosoikeudenkäyttö Suomessa vuonna 1918. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus.

Kemppainen, Ilona 1998. Kuolema ilmoittaa lehdessä — Suomalainen kuolema Helsingin Sanomain kuolinilmoituksissa 1890—1980. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntahistorian laitos. Talous- ja sosiaalihistoria: Helsingin yliopisto.

Kemppainen, Ilona 2000. Surun rituaalit — kuolinilmoitusaineiston lähdekritiikistä. Julkaisematon esitelmä Talous- ja sosiaalihistorian jatkokoulutusseminaarissa 12.10.2000. Yhteiskuntahistorian laitos. Talous- ja sosiaalihistoria: Helsingin yliopisto.

Kena, Kirsti 1979. Kirkon aseman ja asenteiden muotoutuminen itsenäistyneessä Suomessa 1918—1922. SKHS Toimituksia. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.

Ketonen, Oiva 1983. Kansakunta murroksessa. Kesää ja sen taustaa. Porvoo: WSOY.

Kettunen, Pauli 1987. Vuoden 1906 Suomi, vuoden 1918 Suomi, Nyky­Suomi. Teoksessa Risto Alapuro et. al. (toim.): Kansa liikkeessä. Helsinki: Kirjayhtymä.

Kettunen, Pauli 1998. Vuoden 1918 vaihtelevat varjot. Työväentutkimus 1998, 45—48.

Kilpi, Sylvi-Kyllikki 1953: Suomen Työläisnaisliikkeen historia. Helsinki: Kansankulttuuri.

Kivikari, J. 1934. Punaisten voimien offensiivinen sodankäynti Suomen vapaussodassa. Tiede ja Ase n:o 2. Helsinki.

Klemettilä Aimo 1976. Tampereen punakaarti ja sen jäsenistö. Tampere.

Korho Kallu 1920. Muistelmia piikkilankojen valtakunnasta. Teoksessa Työläisnuorison mustoalpumi 1918. Suomen sos.dem.nuorisoliiton julkaisu.

Kormano, Riitta 2001. Punaisten hautamuistomerkit — vaiettuja kiviä. Taidehistoriallisia tutkimuksia 23. Helsinki: Taidehistorian seura.

Koskela, Lasse 1999. Kansa taisteli — valkoiset kertoivat. Teoksessa Lea Rojola (toim.): Järkiuskosta vaistojen kapinaan. Suomen kirjallisuushistoria. SKST 724:2. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kumpumäki, Jaana 1996. Valtiorikosoikeudessa tuomitut naiset vuonna 1918. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteen laitos: Helsingin yliopisto.

Kunnas, Maria-Liisa 1976. Kansalaissodan kirjalliset rintamat eli kirjallista keskustelua vuonna 1918. SKST 320. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kuusinen, Hertta 1960. Kuolemaan tuomitut — Sofia Hjulgren ja Martta Koskinen. Teoksessa Huomenen tiellä. Tyolaisnaisliikkeen 60-vuotisjuhlakirja. Toim Elli Stenberg. Tampere: Suomen Naisten Demokraattinen Liitto.

Kylävaara, Keijo 1978. Vappuiloa ja raunioita. Kevät 1918. Helsingin Sanomat 21.5.1978.

Lappalainen, Jussi, T. 1981. Punakaartin sota. Osa 1 ja 2. Helsinki.

Latvala, Pauliina 2001 (toim.). Suvun suuri kertomus. Muistitietoa itsenäisen Suomen vaiheista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Linden, Väinö 1977. Spalernajasta talvisotaan. Helsinki.

Lindeqvist, K.O. Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun vaiheet 1869—1919. Helsinki.

Lindgren, Liisa 2000. Monumentum. Muistomerkkien aatteita ja aikaa. SKST 782. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lindstedt, Jukka 1999. Kuolemaan tuomitut. Kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsinki: Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 221.

Lindsten, Leo 1977. Maiju Lassila, legenda jo eläessään. Porvoo.

Linna, Väinä (1960) 1965. Täällä Pohjantähden alla. Toinen osa. Yhdestoista painos. Porvoo: WSOY.

Linnanmäki, Eila 2000. Kun espanjantauti riehui Suomessa: infulenssaepidemia vv. 1918—1919. Historiallisen yhdistyksen julkaisusarjat. Historiallisia papereita 2: Taudit ja historia. www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/taudit99/   21.9.2000.

Luntinen, Pertti 1988. Saksan keisarillinen laivasto Itämerellä. Aikeet, suunnitelmat ja toimet. Jyväskylä.

Lääkärien muistelmia vapaussodasta. Helsinki 1928.

Mannerheim, G. 1951. Muistelmat I. Helsinki.

Manninen, Ohto 1981. Mannerheim ja punavangit. Historiallinen Aikakauskirja 3/1981.

Manninen, Ohto 1989. Valkoisen armeijan suojeluskuntarykmentit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 1989.

Manninen, Ohto 1991. Venäläisten joukkojen johto Suomessa 1918. Teoksessa Suomi, itä, länsi. Juva.

Manninen, Ohto 1993. Kapina, kansalaissota, vapaussota. Teoksessa Itsenäistymisen vuodet 1917—1920. Osa 2. Päätoim. Ohto Manninen. Helsinki: Painatuskeskus Oy.

Manninen, Ohto 1993. Taistelevat osapuolet. Teoksessa Itsenäistymisen vuodet 1917—1920. Osa 2. Päätoim. Ohto Manninen. Helsinki: Painatuskeskus Oy.

Marjomaa, Risto 2004. Maailmanvallankumouksen liepeillä. Vuoden 1918 sotauhrit vertailevasta näkökulmasta. Suomen sotasurmat 1914-22-projektin julkaisu. Helsinki.

Mattila Jukka I, Kemppi Jarkko 2006: Viron vapaussota 1918-1920. Sotilasperinteen Seuran julkaisusarja nro 13. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino.

Mattila, T. 1962. Merivoimiemme alkutaipaleelta. Suomi Merellä 4/1962.

Mattila, T. 1962. Organisaatiokysymyksiä merivoimiemme perustamisvaiheessa. Suomi Merellä 1962.

MäkeLä Pentti 2004. Suomen väestön katastrofikuolleisuus vuosina 1917-19. Kulkutaudit, nälänhätä ja vankileirien tragedia. Suomen sotasurmat 1914-22-projektin julkaisu. Helsinki.

Mäkelä, Matti, E. 1938. Merellisistä tapahtumista rannoillamme 20 vuotta sitten. Laivastolehti 1938,

Nurmio, Heikki 1929. Miten Saksin pojat v. 1918 saapuivat Suomeen sotimaan. Jääkäri-invalidi 1929.

Nurmio, Heikki 1957. Suomen itsenäistyminen ja Saksa. Porvoo.

Oittinen, Riitta & Tepponen, Pirkko 1989. Pohjois-Haaga. Pohjantähti Helsingissä. Helsinki: Pohjois-Haaga Seura & Helsingin Kaupungin­osayhdistysten Liitto & Helsingin kaupunki.

Paasivirta, Juhani 1957. Suomi vuonna 1918. Porvoo.

Paavolainen, Jaakko 1966. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa II. “Punainen terrori”. Helsinki: Tammi.

Paavolainen, Jaakko 1969. Armeijan vai hallituksen? Historiallinen Aikakauskirja 3/1969.

Paavolainen, Jaakko 1971. Vankileirit Suomessa 1918. Helsinki: Tammi.

Paavolainen, Jaakko 1976. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa II. “Valkoinen Terrori”. Helsinki: Tammi.

Palmaer, Carsten – Mankinen, Raimo 1973. Finlands röda garden. Uddevalla.

Palmen, A.J.1918. Espanjantauti. Duodecim 1918.

Peltonen, Ulla-Maija & Heimo Anne 2003. Memories and histories, public and private: the Finnish Civil War. Teoksessa Hodgkin, Kate & Radstone, Susannah (eds.): Frontiers of Memory: Contested Pasts. Routledge Studies in Memory and Narrative. London & New York: Routledge.

Peltonen, Ulla-Maija 1996. Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. SKST 657. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Peltonen, Ulla-Maija 2000 b. Kuolema sisallissodassa. — Elore 2/2000. Anne Heimo, Anu Laukkanen, Taina Ukkonen (toim.) Muistelu ja muistitieto. www-muodossa http://www.cc.joensuu.fi/—loristi/2_00/sis200.html     21.9.2001

Peltonen, Ulla-Maija 2002. Civil War Victims and the Ways of Mourning. Teoksessa Robert Cribb & Kenneth Christie (eds.): Historical Injustice and Democrtatic Transition. London & New York: RoutledgeCurzon.

Peltonen, Ulla-Maija 2003. Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seira.

Peltonenö Ulla-Maija 2000 a. Sisällissota ja naiset: sosiaalinen muisti ja kerronta. Summary: The Finnish Civil War of 1918 and women: social memory and narratives. Teoksessa Maria Vasenkari & Pasi Enges & Anna-Leena Siikala (eds.): Telling, Remembering, Interpre­ting, Guessing. A festschrift for Prof. Annikki Kaivola-Bregenhøj on her 60th Birthday P February 1999. Kultaneito III. Scripta Aboensia 1, Studies in Folkloristics. Suomen kansantietouden Tutkijain Seura: Joensuu.

Pentikäinen, Juha 1990. Suomalaisen lähtö. Kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. SKST 530. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Piilonen, Juhani 1968. Punaisen Suomen kunnallishallinto1918. Pro gradu-tutkielma Suomen historiassa 1968. Helsingin yliopiston historian laitos.

Piilonen, Juhani 1968. Vallankumous kunnallishallinnossa. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki.

Piilonen, Juhani 1982. Vallankumous kunnallishallinnossa. Punaisen Suomen historia 1918 III. Helsinki.

Piilonen, Juhani 1988. Womens Contribution to “Red Finland” 1918, 39—48.— Scandinavian Journal of History vol 13, no 1.

Piilonen, Juhani 1999. Algot Untolan viime vaiheet. Parnasso 4/1998.

Piiroinen—Honkanen, Marja 1997. Punakaartin aseelliset naiskomppaniat sisällissodassa 1918. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntahistorian laitos, Poliittinen historia: Helsingin yliopisto.

Punainen hirmuvalta Suomessa. Muutamia kuvauksia punasten harjoittamista julmuuksista Suomessa. Hämeenlinna 1918.

Punainen terrori Suomessa talvella 1917-1918. Kuvia ja kuvauksia. Helsinki 1919.

Punaisen Suomen historia. Helsinki 1981-1986.

Punaiset ja valkoiset. Stockholm 1919.

Punakaarti rintamalla. Luokkasodan muistoja, toim. Lehtosaari, J. Leningrad 1929. Punapäällikkö Svetshnikovin muistelmia. Sana ja Miekka 1928.

Raeus, Magnus. Yli kuoleman kenttien. Punakaartilaisen muistelmia Suomen luokkasodassa v. 1918. Worcester, Mass.

Raevuori, Yrjö 1960. Kaupungin kohtalon kevät ja kesä. Porvoo.

Railo, Eino 1944. Itsenäisyyslehti Uusi Päivä 1917-1918. Vaiheet-sisällys-merkitys. Helsinki.

Rajavuori, Anna 2000. Marttyyri ja punikkiämmä. Sofia Hjulgren kansalaissotamuistelmissa. Poliittisen historian julkaisematon proseminaari­esitelmä. Helsingin yliopisto.

Rantahiekka, Raija 1994. Veistoksia ja muistomerkkejä Helsingissä. Helsinki: Omakustanne.

Rantatupa, Heikki 1979. Elintarvikehuolto ja –säännöstely Suomessa vuosina 1914-1921. Studia Historica Jyväskyläensia 17. Jyväskylä.

Rasila, Viljo 1968. Kansalaissodan sosiaalinen tausta. Helsinki.

Rautio, Antero 1998. Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset. Hämeenlinna: Karisto.

Rautio, Antero 2006. Löytöretki muistomerkeille. Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset. Helsinki: Edita.

Rautkallio, Hannu 1977. Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä. Saksan sodanpäämäärät Suomessa 1917-1918. Helsinki.

Reijonen, Annikki 1929. Elävätkö kuolleet? A.V. Petersin selvänäkökokeita Helsingissä 1929. Helsinki: Yliaistillisten ilmiöiden tutkimusseura.

Reinivuo, Seppo 1977. Merivoimien synty kuusi vuosikymmentä sitten. Suomi merellä 1977-78.

Repetzky, Walter 1938. Itämeren–divisioonan mukana Danzigista Helsinkiin. Suomen Vapaussota 7/1938.

Repetzky, Walter 1938. Kohti Helsinkiä. Hakkapeliitta 16/1928.

Rislakki, Jukka 1995. Kauhun aika. Neljä väkivallan kuukautta keski­suomalaisessa jokilaaksossa. Tampere: Vastapaino.

Roininen, Aimo 1999. Työväenkirjallisuudesta vasemmistokirjallisuuteen. Teoksessa Suomen Kirjallisuushistoria 2. Järkiuskosta vaistojen kapinaan. Toim. Lea Rojola. SKST 724:2. Helsinki: Suomalaisen Kirjal­lisuuden Seura.

Roselius, Aapo 2004. Suomen vuoden 1918 sisällissodan rintamatappiot. Suomen sotasurmat 1914-22-projektin julkaisu. Helsinki.

Rosen, Gunnar 1977. Sata sodan ja rauhan vuotta. Suomen Punainen Risti 1877-1977. Helsinki.

Rosenberg, Antti 1970. Hallitus ja sotavangit keväällä 1918. Historiallinen Aikakauskirja 2/1970.

Roudasmaa, Stig 1997. Helsingin suojeluskuntapiirin historia 1918-1933. Jyväskylä: Helsingin Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-piirien perinnekilta ry:n historiatoimikunta.

Saalas, Uuno 1963. Muistelmia lapsuuteni ja nuoruuteni ajoilta. Porvoo.

Saarinen, Eero 1963. Papiston toimintaa vankileireillä vuonna 1918. Suomen Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 48—51 Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura

Salkola, Marja-Leena 1985. Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa 1-2. Punaisen Suomen historia 1918.

Salmela-Jarvinen, Martta 1972. Taistelu haudoilla ja -haudoista. Teoksessa Ennen ja jälkeen 1918. Vuoden 1918 Kansalaissodan Muisto­merkkiyhdistys r.y.

Salokangas, Sakari (toim.) 1968. Tien varrelta rauhaan. Helsinki: Sotasokeat ry.

Santakari, Esa (toim.) 1980. Kehityksen kärjessä usein vähän jäljessä. Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat 1906-1980. Loimaa.

Sievers Richard 1930. Hälso- och sjukvårdsförhhållenden vid fånglägren i Helsingfors, på Sveaborg, Sandhamn och Mjölö efter frihetskriget 1918. Helsingfors.

Siimesmäki, Kirsi 1989. “Kunnian kentiltä pyhiin puistoihin”. Sankari­kuolema sota-ajan lehdistössä. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Kulttuurien tutkimuksen laitos, Uskontotiede: Turun yliopisto.

Sillanpää, Kari J. & Westermarck, Harri (toim.) 1992. Mannerheim: sotilas ja ihminen. Helsinki: Yliopistopaino.

Siltala, Juha 1993. Etninen puhdistus Suomessa 1918. Historiallinen Aikakauskirja 91 (1993): 3, 221—228.

Sohkanen, Viljo 1967. Punakaartilaisen päiväkirja. Helsinki.

Soikkanen, Hannu 1961. Sosialismin tulo Suomeen. Porvoo: WSOY.

Soikkanen, Hannu 1969. Kansalaissota dokumentteina II. Helsinki.

Soikkanen, Hannu 1975. Kohti kansanvaltaa 1 1899-1937. Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 75 vuotta. Vaasa.

Suomen Laivasto 1918-1968. Helsinki 1968.

Suomen Senaatin Kirkollis- ja Opetustoimikunnan kirjelmä no 775, 14.elokuuta 1918. Helsinki: Suomen Senaatin kirjapaino.

Suomen työväen vallankumous 1918. Arviota ja itsekritiikkiä. Leningrad 1928.

Suomen vapaussota 1918 kartasto ja tutkimusopas. Juhana Aunesluoma ja Martti Haikiö (toim.). Porvoo 1995.

Suomen vapaussota I-VIII. Toim. Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio. Jyväskylä 1921-1928.

Svetshnikov, M.S. 1925. Vannakumous ja kansalaissota Suomessa 1917-1918. Muistelmia ja aineistoa. Helsinki.

Tainio Tauno 1977. Neljästi linnassa – neljästi eduskunnassa. Taavi Tainion ja hänen perheensä vaiheita. Jyväskylä.

Tanner, Väinö 1948. Kuinka se oikein tapahtui. Vuosi 1918 esivaiheineen ja jälkiselvityksineen. Helsinki.

Tanskanen, Aatos 1978. Venäläiset Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Acta Universitas Tamperensis A 91. Tampere.

Thesleff, Wilhelm 1947. Uppleverser under krigsåren 1914-1918. Helsingfårs.

Tiilikainen, Heikki (toim.) 1999. Muistoja Pohjolasta. Opas suomalaisten sotamuistomerkeille ja taistelupaikoille. Jyväskylä.

Tiitta, Allan 1983. Suomenlinnan sotavankileiri 1918—19. Museovirasto. Rakennushistorian osasto. Julkaisu n:o 14, 2/1983. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Tikka, Marko 200x. Tutkimus vuoden 1918 sodan teloitetuista ja tutkimus vuoden 1918 surmaajista.

Tourneur, J.H. 1933. Saksalaisen soturin muistelmia Suomen retkeltä. Suomen Vapaussota 6/1933.

Tukkinen, Tauno 1999. Teloittajien edessä. Ihmiskohtaloita Karjalohjalla, Sammatissa,

Nummella, Pusulassa, Nurmijärvellä, Vihdissä ja Inkoossa 1918. Jyväskylä.

Tukkinen, Tauno 2001. Totuutta jäljittämässä. Punaisten henkilötappiot Karkkilassa, Kiskossa, Lopella, Nurmijärvellä ja Vihdissä. Karjaa.

Tukkinen, Tauno 2001. “Mäkeen, mäkeen Vaan!” Punaisten henkilötappiot Forssassa,

Jokioisissa ja Tammelassa. Karjaa 2001.

Tukkinen, Tauno 2002. “Ei kaivata takaisin tänne.” Someron/Somerniemen punaisten

henkilötappiot 1918. Karjaa.

Tukkinen, Tauno 2002. “Kadonnut kapinassa.” Hyvinkään punaisten henkilötappiot. Karjaa.

Tukkinen, Tauno 2002. Urjalan punaisten henkilötappiot 1918. Helsinki 2002.

Tukkinen, Tauno 2003. Alastaron, Humppilan, Loimaan, Metsämaan ja Ypäjän punaisten

henkilötappiot 1918. Helsinki.

Tukkinen, Tauno 2004. Kumpujen yöstä. Kuolleiksi julistettujen punaisten kohtaloita. Opas tutkijoille. Karjalohja.

Tukkinen, Tauno 2005. Naiskomppanian tuho. Turun punaisten henkilötappiot 1918. Karjalohja.

Tuomisto, Antero 1998. Suomalaiset sotamuistomerkit. Sotiemme muistomerkit Pähkinasaaren rauhasta 1323 nykypäivään. Sotilasperinteen seuran julkaisuja no 1. Helsinki: Suomen sotilas.

Uitto, Antero 1998. Vuoden 1918 tapahtumat kirjallisuudessa. Bibliophilos 1/98.

Ukkonen, Taina 2000. Menneisyyden tulkinta kertomalla. SKST 797. Helsinki:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Upton Anthony F 1981. Vallankumous Suomessa 1917-1918. Helsinki.

Vannas, Matti 1964. Silmä silmästä. Lehtiä lääkärin sotapäiväkirjasta 28.1.-8.9.1918. Porvoo.

Venesvirta, Tarja 1999. Isäinmaa. Sankaruus ja vapaus Suomen vapaussodan sankari- ja vapaudenpatsaissa. Julkaisematon pro gradu-tutkielma, Taidehistorian laitos: Turun yliopisto.

Westerlund Lars (toim.) 2004. Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914—22. Niteet 1 sekä 2.1. ja 2.2. Suomen sotasurmat 1914-22-projektin julkaisu. Helsinki.

Westerlund Magnus 200x. Tutkimus Suomen ruotsinkielisten sotasurmista vuosina 1914—22.

Westerlund, Lars (red) 2004. Norden och krigen i Finland och Balticum åren 1918-19. Suomen sotasurmat 1914-22-projektin julkaisu. Helsingfors.

Vihavainen, Timo 1985. Suomi neuvostolehdistössä 1918-1920. Historiallisia tutkimuksia 147. Helsinki.

Vihonen, Lasse 1977. Valtionoikeudet Suomessa Julkaisematon pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopiston historian laitos.

Vihriä, Walter 1918. Punakaartilaisen tunnustus. Porvoo: WSOY.

Wihriä, Walter 1918. Walter Wihriän tunnustukset. Menettelymme kauhunhedelmät. Kotka: Kotkan Kirjapaino-osakeyhtiön kirjapaino.

Vilkuna, Janne 1992. Suomalaiset vainajien karsikot ja ristipuut. Kansatieteellinen arkisto 39. Helsinki.

Virtanen, Veikko 1944. Suomen vankeinhoito 1. Helsinki.

Ylikangas, Heikki (toim.) 1993. Vaikea totuus. Vuosi 1918 ja kansallinen tiede. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Ylikangas, Heikki 1993. Tie Tampereelle. Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY

4. Sanoma- ja aikakauslehdet

Aamulehti

Aftonbladet

Ajan Suunta

Arbetarbladet

Dagens Nyheter

Hakkapeliitta

Helsingin Sanomat

Hufvudstadsbladet

Hyvinkään Sanomat

Izvestija Gelsingforskaja Soveta Deputatov Armii, Flota i Rabotshih Sveaborgskago porta. 21.4./4.5. alkaen Izvestija Gelsingforskago Soveta Deputatov Armii, Flota i Rabotshih 1917-18

Kansan lehti

Kansan Sana

Kansan Tahto

Kansan Uutiset

Kansan Ääni

Kotimaa

Politiken

Sosial-Demokraten

Suomen Kuvalehti

Suomen Sosiaalidemokraatti

Suomen Vapaussota

Työmies

Työn valta

Työväen tiedonantaja

Uusi Päivä

Uusi Suomi

Vapaa Sana

Vapaus

Vapaus-lehti (Pietari)

Vasabladet

Internet

VIITTEET

[1] ”Sotasurma”-käsitteellä viitataan vuosina 1914—22 sotaoloissa surmansa saaneisiin, riippumatta siitä, oliko menehtynyt sotilas- vai siviilihenkilö. Suomen Sotasurmat-projekti määrittelee sotasurmiksi kaikki Suomessa sotaoloissa menehtyneet suomalaiset ja ulkomaalaiset. Myös kaikki ulkomailla sotaoloissa surmansa saaneet suomalaiset kuuluvat tutkimuksen piiriin. Ulkomailla kuolleiden osalta Helsinki-tutkimuksessa on mukana Helsingin alueelle haudatut, kuten Viron-retkellä olleet. Käsitteellä “sotaolot” tarkoitetaan sitä, että surmatapaus on asiallisesti liitettävissä sotatoimiin eli henkilö on kuollut taistelukentällä, sotavankina, miinaräjähdyksessä, torpedoidun laivan mukana tai sodankäynnistä ja sen valmistelusta johtuvan tapaturman kuten vahingonlaukauksen seurauksena. Em. Suomen sotasurmat-tutkimuksen määritelmään lisätään Helsinki-tutkimukseen myös sotaoloihin tai välittömästi niihin liitettävät murhat.

[2] 1910 ja 1920-luvuilla Santahaminan eteläpuolella sijaitsevasta Isosaaresta käytettiin nimeä Mjölö, Stora-Mjölö tai Isomjölö.

[3] Toukokuussa ja lokakuussa 2006 Puolustusvoimien Pioneerirykmentin geologi Rami Immonen on tehnyt maaperätutkimukset Santahaminan punavankihautausmaa-alueesta ja sen ympäristöstä maatutka- ja magnetometri-kalustoilla. Tehdyistä luotauksista on muodostettu mittaustiedoissa olevan paikkatiedon (gps) perusteella karttakoordinaatteihin sidottu luonnos hautausmaa-alueesta ja sen ympäristöstä. Luotauskartta pitää sisällään maaperän kaivaustiedot (kajoamistiedot) syvyyksineen. Työt on suunnitellut ja ohjannut Jarmo Nieminen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Maaperätutkimusta voidaan tarvittaessa täydentää luotauksilla, joissa käytetään magnetometri-datalokkeri-kalustoa.

[4] Tätä näkemystä tukee myös Santahaminaseura ry:n vuosina 2005-6 toteuttamien, saaren Punavankihautausmaalle suunnattujen, noin 80 opastuskierrosten palaute. Näille kierroksille on osallistunut yli 3000 kansalaista.

[5] Mm. Punakapinallisten haudat; Vapaussodan muisto, haudat, muistomerkit.

[6] Osoite- ja pidätystietoja

[7] KA, Tilastokeskus (tilastollinen päätoimisto). Luettelo kansalaissodan johdosta kuolleista tai hävinneistä henkilöistä. Maaliskuu 1919.

[8] Tutkimusosasto. Selvitys 27.7.198 Rauno Selin. Vuonna 1918 surmansa saaneiden punakaartilaisten haudat seurakuntien varsinaisten hautausmaiden ulkopuolella ja valtiovallan hautojen kunnostamiseen myöntämät avustukset vuoteen 1959 asti.

[9] Senaatin sisäasiaintoimituskunnan päätösluettelo-

[10] Sisältää keskushallinnon sekä eri sotavankileirien ja pakkotyölaitosten arkistot.

[11] KA, koko materiaali, erityisesti nimitiedosto ja kirjeenvaihto.

[12] mm. tuomioluettelot, VROY 21949 Pekka Lönngren.

[13] = Syyttäjien arkisto

[14] myös Sähkekokoelmat

[15] G. H. Ingmanin kokoelma, Historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan kokoelmat, J.N. Reuters brevsamling, G.H. Snellmanin kokoelma

[16] Kuoleman kentiltä. Muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta. Hämeenlinna 1924.

[17] Mm. Avustushakemukset punaisten hautojen kunnostamiseksi, Punaisten muistomerkit, Punaisten haudat, Venäläisten sotilaiden haudat, Muistojuhlat ja tilaisuudet.

[18] Helsinkiin liittyvät punavankien muistelmakirjoitukset ja haastattelut.

[19] Mm. Luettelot haudoista, Raha-anomukset ja päätökset, Muut muistomerkkejä koskevat asiakirjat, Puheet, Muistojuhlat ja muut juhlat.

[20] Sark, mm: Luettelo 1918 hautapaikoista, Vuoden 1918 punaisten muistomerkkejä ja hautakumpuja koskeva tiedustelu.

[21] Kopiot KA

[22] Kopiot KA

[23] F-luettelo 2 F 93/24-25. Alkuperäiset asiakirjat Saksan sota-arkistossa (Bundesarchiv – Militärarchiv).

[24] F-luettelo 21 F 121/1-21. (C III 1-12 ja 14-27).

[25] Kirjeitä ja sähkeitä, jotka koskevat lähinnä Venäjän laivaston vetäytymistä Viaporista 1918. F 139/1 Alkuperäiset asiakirjat Laivaston arkistossa Pietarissa.

[26] Läänittäinen. Tilastokeskuksen kokoama. F-luettelo 4 F 143/OS 485-488. Alkuperäiset asiakirjat nykyisin

Kansallisarkistossa.

[27] Asiakirjoja sukellus- ja torpedoveneiden toiminnasta (lähinnä useiden eri yksikköjen sotapäiväkirjoja) 1914-1918. Navy 1: s. 16-17, 27-29, 38-42, 100-102, 105-108, 112-114, 127-130, 136-145 14 F 156/14, 23-24, 31-33, 71, 74, 76, 86-86, 90-91, 93.

[28] – Kaatuneet valkoiset (Adolfsson – Ovaska), F 157/3, C II: 4-5. – Kaatuneet valkoiset (Paader – Östman), F 157/4, C II: 5. – Kaatuneet valkoiset ja punaiset kotipaikan mukaan (Ahlainen – Mouhijärvi), F 157/5, C II: 6-7. – Kaatuneet valkoiset ja punaiset kotipaikan mukaan (Muhos – Övermark), F 157/6, C II: 7-8. – Luettelot kaatuneista ja kadonneista punaisista (Aalto, Alpo – Österlund, Karl), F 157/7,C II: 11. – Luettelo murhatuista ja vankilassa kuolleista punaisista (Aaltio, Johan – Österlund, Johan), F 157/8, C II: 12. – Luettelo haavoittuneista valkoisista (Aaer, Kauko – Övermark, Nikolai), F 157/9, C II: 14-15. – Potilasluettelot (Antrean sairaala – Tampereen väliaikainen sairaala), F 157/10, C II: 16. – Luettelo palkituista (Aallonheimo – Öström, Valter), F 157/11, C II: 17-19. – Luettelo ulkomaalaisista Suomen vapaussodassa (Ahlberg – Östman, Oscar), F 157/12, C II: 20.

[29] SArk, mm: – Suomenlinnan Linnoitustykistö 1918, Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona 1918, I Rannikkotykistöpataljoona, Rannikkotykistörykmentti 1 1919-. – Lentopataljoona 1918, Ilmailupataljoona 1919. – 1.Divisioona, Valkoisen Kaartin Rykmentti, Itämeren Jalkaväkirykmentti, Porin Jalkaväkirykmentti, – Radiojoukot, Helsingin komendantuuri ja varuskunnan arkistot 1918, 1919 ja 1920. – Laivaston esikunta ja Miinanetsintälaivue 1918-19.

[30] Sark, mm Lähetekeskustelu vuonna 1920 Santahaminan hautausmaasta, PLM Keskusosasto, Sal-kirjeistö Ae3, Sota-arkisto.

[31] Sark, mm Snelmannin kokoelma

[32] mm. Vankien henkilökohtaiset kertomukset

[33] Erityisesti Terrotilasto 1-16, Vuoden 1918 arkisto 323.2, Kunilan lista (ei SSP:ssa), lehtileikkeitä muistomerkeistä, sekalaisia lehtileikkeitä

[34] Sotilasvamma- ja veteraaniasiat. Vuoden 1918 leskien avustukset.

[35] Työväen arkisto

Diaesitys tutkimusongelmasta