On tärkeä käsitellä historian vaikeatkin tapahtumat, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen

HELSINGIN KAUPUNKI

Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen

Sotasurmat Helsingissä 1917–1918 -teoksen julkistamistilaisuus

Sunnuntai 13.9.2015 klo 11.00, * Santahamina

 

Lta Ritva Viljanen-6604Hyvä kuulijat, bästa åhörare, naiset ja miehet

Lämmin kiitos tilaisuudesta tuodan Helsingin kaupungin tervehdys juuri tähän tilaisuuteen. Se on minulle kunniatehtävä.

Tack för hedersuppdraget att öppna just den här tillställningen. En viktig rapport har blivit skriven om dem som mötte döden i Helsingfors 1917 och ‑arton. Massgraven i Sandhamn får inte falla i glömska.

Helsingin sotasurmat 1917–1918 –tutkimushankkeen loppuraportti on hieno tulos useiden eri henkilöiden ja tahojen vuosien työstä.

Teos on tärkeä osa Helsingin historia kirjasarjaa. Kirja on Jarmo Niemisen johtaman tutkimushankkeen vuosien työn tulos. Tämä kirja on tehty, jotta Santahaminan joukkosurma ei unohtuisi.

Tutkimushankkeen käynnistämisen taustalla oli Santahaminan joukkohaudan löytyminen 2000-luvun alussa. Vuosien 1917–1918 tapahtumien tarkemmalle selvittämiselle oli tarvetta. Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ja 44 muuta Helsingin valtuutettua tekivät yhteisen valtuustoaloitteen 11.5.2005 Santahaminan joukkohaudan historiasta ja muistopaikasta. Tästä lähti liikkeelle tämä tutkimus.

Taustalla oli myös yleinen historiallinen tiedonintressi, sillä varsinkin Helsingin osalta oli jäänyt tutkimatta Venäjän vallankumoukseen ja Suomen sisällissotaan liittyviä tapahtumia, siis vuosien 1917–1918 surmiin johtaneita seikkoja.

Tutkimusta tarvittiin yhtä lailla inhimillisistä syistä. Vuosina 1917–1918 surmansa saaneiden henkilöiden jälkeläisillä ja muilla sukulaisilla on ollut tarve saada tietoa esivanhempiensa viimeisistä vaiheista ja hautapaikoista.

Kaupungin tuki mahdollisti Helsingin sotasurmat-tutkimushankkeen

Helsingin kaupungin eri toimijat kaupunginmuseo, kaupunginarkisto ja Helsingin kaupungin historiatoimikunta alkoivat vuonna 2005 suunnitella Santahaminan hautausmaan ja vankileirin historian selvittämistä yhdessä Santahamina-seuran ja Yrjö Hakasen kanssa.

Vuodesta 2009 alkaen tutkimushanke sai tukea kaupungin historiatoimikunnalta ja tietokeskukselta. Punavankileirien historian selvittäminen kirjattiin syksyllä 2009 kaupungin seuraavan vuoden budjetin perusteluihin ja budjettiin sisällytettiin ensi kertaa määräraha tähän tarkoitukseen.

Kaupungin rahoitus vuodesta 2009 alkaen on mahdollistanut tieteellisesti korkeatasoisen tutkimuksen. Opiskelijoiden eri lähteistä keräämät tiedot ovat mahdollistaneet surmattujen ja haudattujen lukumäärän ja henkilöllisyyden selvittämisen aiempaa tarkemmalla tasolla. Historian eri osa-alueita tutkineiden ammattilaisten asiantuntemusta hyödyntäen on voitu luoda monitahoinen kuva vuosien 1917–1918 tapahtumista, jossa eri osapuolten näkökulmat tulevat esiin tasapainoisesti. Tutkimustulokset kattavat aiemmassa tutkimuksessa katveeseen jääneitä alueita.

Monipuolisen ja perusteellisen tutkimusraportin lisäksi tutkimushankkeen työn tulokset näkyvät Internetissä julkaistussa menehtyneiden matrikkelissa. Parhaillaan selvitetään, voidaanko tutkimuksen tietokanta julkaista Internetissä kaikkien hyödynnettäväksi. Kaupungin tavoitteena on, että tämä olisi mahdollista.

www.helsinginsotasurmat.fi -matrikkeli

Kuten Erkki Tuomioja on todennut, vuosien 1917–1918 historiaa on nyt mahdollista tutkia vailla poliittista vastakkainasettelua. Olemme edenneet tilanteeseen, jossa vuoden 1917–1918 tapahtumista on tärkeintä saada oikeaa tietoa ja siihen perustuvaa ymmärrystä siitä, mitä tapahtui. Tärkeää on myös tehdä tunnetuksi tutkimustietoa. Nyt julkistettava tutkimusraportti täyttää myös tämän tehtävän.

On tärkeä käsitellä historian vaikeatkin tapahtumat. Aika on antanut meille tähän perspektiiviä ja näköalaa. Asian käsittely on myös eheyttänyt meitä kansakuntana. Emme voi muuttaa historiaa tai pyyhkiä pois tapahtuneita. Meidän on hyväksyttävä kuolleiden karu kohtalo ja toimittava niin, ettei tämä koskaan enää toistu.

On hätkähdyttävää lukea vasta vajaa 100 vuotta sitten Suomen ahdinkoa, jota tänä päivänä näkee vain television uutisfilmeissä. Kirja tuo uuden näkökulman Helsingin historiaan. Se kertoo, mistä tasosta on lähdetty liikkeelle. Suomi oli aidosti köyhä maa ja kirjan kuvien ihmisten katseista näkyy ahdistus päivittäisestä hengissä pysymisestä.

Kirja sisältääkin myös hienoja ja pysäyttäviä kuvia Helsingistä. Kirjan kuvitus tuo sellaisen katsauksen Helsinkiin, joka ei ole meille entuudestaan tuttu. Kuva Helsingistä jäisi puutteelliseksi ilman tämän kirjan kuvaamia ja taltioimia rosoisia historian kohtia.

Suomi on selvinnyt näistä vuosista ja koettelemuksista. Se osoittaa, että myös tämänkin päivän vastaavien kriisien mailla on toivoa.

Det är snart 100 år sedan de traumatiserande händelserna i Finland. Tack vare det långa perspektivet är vi nu redo att behandla dem utan kraftiga politiska förtecken. Den aktuella forskningsrapporten är därför välkommen.

Lämmin kiitos tutkimuksen tekijöille. Lämmin kiitos Jarmo Niemiselle ja koko tutkimushankkeelle. Kiitos kaikille kirjoittajille ja Helsingin kaupungin tietokeskukselle, Kaupungin museolle.

Vaikeneminen ei ole oikea ratkaisu, vaan tämänkin tutkimuksen kautta voimme jatkaa yhteiskunnan ja Helsingin kehittämistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *