Demokraatti: Tutkimushanke selvitti Helsingin sotasurmat vuosina 1917-1918

Ilkka Yrjä
Demokraatti
2.9.29015

”Selvitimme lähes 2 500 kuolemaa. Lähes jokaisen hauta pystyttiin paikantamaan.”

x Demokraatti 02.09-1

– Suomen tulee selvittää omat vaikeat vaiheensa. Ideologisesti vapaasti ja monista eri näkökulmista, sanoo tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Jarmo Nieminen.
Hän näyttää itse esimerkkiä johtamallaan tutkimushankkeella Helsingin sotasurmista vuosina 1917 ja 1918. Takana on urakka, jota voi ylisanoihin sortumatta kuvata palvelukseksi kansakunnan yhteiselle muistille.

Sisällissodassa verisine jälkinäytöksineen sai surmansa lähes 2 500 henkilöä Helsingin seudulla. Pääkaupunkiseudun sotasurmia koskevat tiedot on nyt koottu koviin kansiin yli 500-sivuiseksi teokseksi sekä omille verkkosivulleen www.helsinginsotasurmat.fi. Tarkoituksena oli selvittää Venäjän vallankumouksen ja Suomen sisällissodan tapahtumissa nykyisen Helsingin alueella kuolleiden tai haudattujen henkilöiden kuolin- ja hautaustiedot sekä niihin liittyvät tapahtumat. Tutkimushankkeen loppuraportti julkistetaan 13. syyskuuta Santahaminassa, joka on aiheen kannalta keskeinen paikka. Helsingin vankileireillä kuolleet punaiset haudattiin pääasiassa Santahaminaan. Siellä toimeenpantiin myös teloituksia.

Joukkohauta jäi
lentokentän alle

Sateisen harmaana elokuun perjantaina Santahaminan punavankihautausmaan näkyvin maamerkki on Uuno F. Inkisen suunnittelema muistomerkki puistoalueen keskellä. Muistomerkki paljastettiin sotien jälkeen syyskuussa 1949.
Joukkohaudan alue jäi jo 1920-luvulla lentokentän alle. Maa peitettiin uudella maa-aineksella ja tasoitettiin. Hautausmaa rajattiin uudestaan lentokentästä kymmenen vuotta myöhemmiin.
Muutoksissa konkreettiset merkit vuoden 1918 traagisista tapahtumista katosivat vuosikymmeniksi. Alkuperäisistä hautamerkeistä ei ole mitään jäljellä.
Niemisen mukaan kansakunnan on tunnettava menneisyytensä osatakseen johtaa siitä itseään tulevaisuuteen.
– Ne, jotka kieltävät menneisyytensä, joutuvat aina vaikeuksiin, hän sanoo sateen ympärillä ropistessa Santahaminan mäntyihin.
x Demokraatti 02.09-2 1

Aloitteelle kannatus
yli puoluerajojen

Sotasurmahanke lähti liikkeelle poliittisen päätöksenteon pohjalta. Jarmo Nieminen on toisen kauden helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu (kok.) ja toiminut aiemmin Sotahistorian laitoksen johtajana.
– Valtuusto edellytti, että nämä asiat selvitetään ja nimet tuodaan julkisuuteen, hän valottaa taustaa.
Santahaminan joukkohauta oli 2000-luvun alussa julkisuudessa, ja siinä yhteydessä esiintyi huhuja, epätarkkuutta ja suoranaista virhetietoa.
– Oli selvittämättä, missä laajuudessa Santahamina oli toiminut Helsingin vankileirien hautausmaana.
Vuonna 2005 valtuutettu Yrjö Hakanen (kom.) teki aloitteen Santahaminan joukkohaudan historian selvittämisestä ja muistopaikan kehittämisestä. Aloitteen allekirjoitti 44 helsinkiläisvaltuutettua yli puoluerajojen. Myös Santahamina-seura aktivoitui asiassa.
Hakanen uudisti aloitteen seuraavana vuonna valtuutettu Tero Tuomiston (sd.) kanssa. Ymmärrystä tuli, mutta vähemmän konkreettista tukea. Vuodenvaihteessa 2006-2007 alkoi tapahtua. Helsingin kaupungin Tietokeskuksen johtaja Asta Manninen pyysi allekirjoittajiin lukeutunutta Niemistä laatimaan tutkimussuunnitelman ja käynnistämään tutkimustyön.
x Demokraatti 02.09-2_Page_2

”Ilman Kunilaa tämä
ei olisi onnistunut”

Nieminen sai palkattua projektiin avustajiksi yliopiston historian laitoksen opiskelijoita kolmena kesänä.
– Skannasimme kaikkien Helsingin leirien vankileirikortit, 36 000 korttia, hän kertoo.
Kiitos Suomenlinnan leirin vankilapastorin Johannes Kunilan järjestelmällisyyden, tiedot olivat tallella. Kun kortin kääntöpuolikin kuvattiin, se merkitsi 72 000 skannausta.
– Kirjoita juttuusi, että Nieminen on valmis esittämään Kunilalle nimettävää tietä tai aukiota Helsinkiin. Hän on tehnyt niin paljon ihmisten eteen vankilapastoriaikanaan, Nieminen suitsuttaa.
– Kunila organisoi kaiken. Jokaisesta kuolleesta hän lähetti kuolinilmoituksen kotiseurakuntaan ja omaisille. Vielä leirien toiminnan päätyttyä pastori etsi lehdissä kuulutuksella Suomenlinnassa kadonneita. Syksyllä 1919 Kunila luovutti päiväkirjansa vankilaviranomaisille.

x Demokraatti 02.09-3 1

Lähes 2 500 ihmisen
kohtalo selvitettiin

– Selvitimme kaiken kaikkiaan 2 500 kuolemaa, Nieminen toteaa.
– Ja lähes jokaisen hauta pystyttiin paikantamaan.
Suomenlinna erosi pienemmistä Helsingin leireistä (Isosaari, Katajanokan Merikasarmi ja Santahamina) siinä, että se oli valtion asettama. Vuoden 1918 loppuun saakka Helsingin vankileirillä (Suomenlinna ja muut yhdessä) oli kirjoilla yli 17 000 vankia. Keskikesällä 1918 luku oli huipussaan: 13 000. Useimmat kuolivat leireillä ”kuihtumalla pois” – kuten sanottiin – käytännössä nälän ja sairauksien heikentämään. Ruumiit vietiin proomuilla Santahaminaan haudattaviksi. Suomenlinnassa menehtyi 1 600 punavankia. Heistä noin 1 300 haudattiin Santahaminaan. Reilu sata haudattiin Malmille,  pieni määrä Isosaareen ja osa hautauksista on selvittämättä.
x Demokraatti 02.09-3_Page_2

Eri näkökulmilla prisma
sisällissodan tapahtumiin

Kun selvitystyö oli tehty, Nieminen keräsi teoksen kirjoittajaryhmän.
– Halusin mukaan kirjoittajia vasemmalta ja oikealta, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia. Jokaiselle annoin saman tutkimuskysymyksen. Hänen tuli lähestyä omasta näkökulmastaan tapahtumia. Vaatimus oli, että jokaisen tuli historiantieteen menetelmin pystyä perustelemaan kantansa.
– Tästä syntyi läpileikkaus, ikään kuin prisma, sisällissodan tapahtumiin.
Nieminen painottaa, ettei vuosiin 1917–1918 ole olemassa  yhtä oikeaa näkökulmaa.
– Ei ole yhtä totuutta. Myös Helsingissä kaikki riippuu siitä, kenen näkökulma valitaan.
Teoksessa lähdetään liikkeelle ensimmäisestä maailmansodan syttymisestä vuonna 1914. Tutkittavat surmat alkavat maaliskuun vallankumouksesta 1917 ja Helsingin upseerisurmista.
Erityismaininnan ansaitsee Jussi Leppäsen teokselle luoma ulkoasu ja Seppo Rustaniuksen panos kuvatoimittajana. Hän on valinnut sivuille yli 300 valokuvaa kymmenistä julkisista ja yksityisistä arkistoista. Osa kuvista on aiemmin julkaisemattomia.

 

Aineisto saatava tutkijoiden käyttöön

Jarmo Nieminen toivoo, että tutkimusaineisto voidaan viedä avoimena tietokantana verkkoon tutkijoiden käyttöön ja kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettäväksi.

– Siihen tarvitaan vaan rahaa, sellainen 10 000 – 15 000 euroa. Ainakaan vielä ei ole löytynyt rahoitusta. Sukututkimus on Suomessa niin suosittua, että kysyntää tälle aineistolle varmasti on. Sopiva seuraava askel raportin julkistamisen jälkeen olisi Niemisen mielestä Helsingin kaupungin sivuille tuleva sähköinen In memoriam -taulu.

– Ei varmaan lähdetä rakentamaan mitään graniittiseiniä, vaan tehdään moderni systeemi, missä kansalaiset pääsevät näkemään tämän, hän suunnittelee.
Nieminen toivoo myös, että Helsinki-tutkimus rohkaisee Suomen muita paikkakuntia tutkimaan omaa paikallishistoriaansa sisällissodan ja sen jälkeisten vankileirien ajoilta.

Tutkimushanke julkistetaan Santahaminassa

Helsingin sotasurmat 1917–1918 –tutkimushankkeen loppuraportti julkaistaan Helsingin Santahaminassa 13. syyskuuta. Tapahtuma alkaa Maanpuolustuskorkeakoulun uuden luentosalirakennuksen, Santahamina-talon, pääauditoriossa, jossa esitellään raportin keskeisin sisältö kello 11–14. Seminaarissa käyttää puheenvuoron muun muassa Erkki Tuomioja, joka on kirjoittanut esipuheen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917­–1918 -kirjaan.Tilaisuus päättyy seppeleenlaskuun Santahaminan punavankihautausmaalla kello 15–15.30. Tapahtumien välissä on mahdollisuus nauttia lounas hautausmaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa Varuskuntaravintola Saharassa omakustannushintaan.

Seminaariin ja lounaalle osallistujia pyydetään ilmoittautumaan (etunimi, sukunimi ja syntymäaika) osoitteeseen jarmo.nieminen@helsinginsotasurmat.fi. Vastaukset toivotaan viimeistään sunnuntaina 6.9.

Seminaari on maksuton. Tilaisuudessa osallistujille tarjotaan sotilaskotikahvit. Seminaarissa on myös mahdollista ostaa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917­–1918 -kirjaa (Gummerus). Ilmoittautumisen yhteydessä kirjavarauksen tehneille – 20 prosenttia. Tiedustelut: jarmo.nieminen@helsinginsotasurmat.fi. Lisätietoja www.helsinginsotasurmat.fi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *