Miten Suomenlinnan vankileirien kuolin- ja hautastiedot koottiin

Helsingin sotasurmat –tutkimushankkeen päätehtävänä oli selvittää, ketkä Suomenlinnan vankileireillä (Suomenlinnan saarilla, Katajanokalla, Santahaminassa ja Iso-Mjölössä) menehtyneistä haudattiin Santahaminaan.

Työn lähtökohdaksi otettiin 2000-luvun alussa laadittu valtakunnallinen Suomen sotasurmat 1914–1922 -nimitiedosto. Helsingin tietojen varmistamiseksi luotiin tietokanta, jota varten skannattiin ja analysoitiin Kansallisarkistossa säilytettävät Suomenlinnan vankileirien vanki-, sairaala- ja kuolinkortistot. Työn tuloksena syntyi tietokanta 17 150 vangista. Osoittautui, että tuhansille vangeilla laadittiin useampia kortteja, kun heitä siirrettiin vankileirien eri yksiköihin tai osastoihin. Skannauksista syntyi yli 70 000 tiedoston tietokanta, jonka varmuuskopio luovutettiin Kansallisarkistolle.

Edellä kerrottu tietokanta yhdistettiin vankilapastori Johannes Kunilan kirjauksiin Suomenlinnan vankileireillä kuolleista, Suomen sotasurmat -tutkimushankkeen julkaisemiin tietoihin ja aiemmin julkaisemattomiin Santahaminan hautausmaapäiväkirjan tietoihin.

Suomenlinnan vankileireillä menehtyi yli 1 550 punavankia. Lisäksi voidaan osoittaa noin 50 henkilön kuolleen vankileiriltä vapautumisen jälkeen leireiltä saatuihin sairauksiin ja aliravitsemuksen seurauksiin.

Tämän tutkimushankkeen tuloksena varmistuttiin 1 554 vainajan henkilöllisyydestä, jotka kuolivat vankileirien aikana. Heistä 1 318 voidaan osoittaa haudatun Santahaminaan ja 106 vainajaa Malmille. Kyseiset vainajat on ryhmitelty tässä teoksessa matrikkeleihin vankileireittäin (Suomenlinna, Katajanokka, Iso Mjölö, Santahamina ja muualla kuolleet), keväällä teloitetut, valtiorikosylioikeuden päätöksellä teloitetut ja Santahaminaan haudatut Venäjän kansalaiset.

 

Selvitystyön tulos

Selvitystyön tuloksena syntyi myös matrikkeli 125:stä omaisille luovutetusta vainajasta. Heistä suurin osa toimitettiin Santahaminan hautausmaan kautta. Osa vainajista kaivettiin ylös Santahaminan paalumaasta ja luovutettiin omaisille.

Suomenlinnan leirien kaukaisimmat kuolemat tapahtuivat Porkkalan edustalla olevalla Makelon [Mäkiluodon] linnakesaarella. Saaressa menehtyneistä kolmesta punavangista kaksi haudattiin Santahaminaan ja yksi luovutettiin omaisille. Helsingin kuritushuoneella, Helsingin poliisikamarilla, Pasilassa ja Kirurgisessa sairaalassa kuoli ainakin 15 punavankia. Heidän hautaamisestaan Santahaminaan ei löydetty merkintöjä käytössä olleista lähteistä, paitsi Mäkiluodossa menehtyneistä.

Katajanokalla kuoli ainakin 38 punavankia. Heistä 15 haudattiin Santahaminaan. Muiden hautauspaikka jäi selvittämättä, ollen todennäköisemmin muu kuin Santahamina. Useat heistä (ainakin 11) oli haudattu Malmin hautausmaalle. Mjölössä [Isosaaressa] ja Suomenlinnassa menehtyneistä Venäjän kansalaisista 72 haudattiin Santahaminaan. Santahaminaan haudattiin myös kaksi liivinmaalaista ja kaksi latvialaista leireillä kuollutta.

Santahaminan vuoden 1918 hautauksista hautauspäiväkirjatiedot ovat tallella elokuun 8. päivästä lähtien. Kyseisestä päivästä alkaen on päiväkirjassa kirjaukset 598 hautauksesta. Lukuun sisältyy 52 Santahaminan kautta tapahtunutta vainajan noutoa tai lähettämistä omaisille.

Tämän julkaisun matrikkelissa on poikkeamia verrattuna Valtioneuvoston Suomen sotasurmat -projektin kokoamiin tietoihin. Näissä tapauksissa tutkimushankkeen matrikkeliryhmä on lukuisten selvitysten jälkeen päätynyt hautaustoimintaa johtaneen vankilapastori Johannes Kunilan, hankeen aikana tuotetun Suomenlinnan vankikortistot -tietokannan ja Santahaminan hautausmaapäiväkirjan tietoihin sekä Isosaaren osalta Harry Halénin ja erillistarkasteluissaTauno Tukkisen kokoamiin kirkonkirjalähteisiin.

2000-luvun alun valtakunnallinen sotasurmahanke ei käyttänyt lähteinään Suomenlinnan vankilapastorin laatimia muistiinpanoja eikä kuolinilmoituksia ja Santahaminan hautauspäiväkirjaa. Se on yksi syy, miksi nyt esitettävät tiedot poikkeavat kuolleiksi listattujen osalta Suomen sotasurmat 1914–22 -projektin tuloksista.

Kunilan merkitys

Vankilapastori Johannes Kunila teki ansiokkaan työn kirjatessaan ylös Suomenlinnan leireillä kuolleet ja Santahaminaan haudatut sekä yrittäessään selvittää vielä leirien päättymisen jälkeenkin, ketkä Suomenlinnassa olivat kuolleet. Hänen työnsä ansaitsee kiitoksensa verrattuna muiden vuoden 1918 ”valtiorikosvankileirien” toimintaan.

339 OMA_HI_548_Kunila_Johannes_cropattu

Kunilallakin tapahtui virheitä. Moni vangeista ei tien- nyt kotiseurakuntaansa (kirjoillaoloseurakuntaansa). Toiset eivät tienneet omaa ristimänimeänsä, kun heidät kirjattiin Suomenlinnaan vangiksi. Näiden henkilöiden henkilötietojen varmistaminen jatkuu edelleen. Kunilalla oli hyvät tiedot vainajista, jotka hän siunasi Santahaminan hautausmaalle, mutta vajavaiset tiedot erityisesti Katajanokalta ja kaupungista sekä Suomenlinnan leiriyksiköistä kaupungille toimitetuista ja mitä ilmeisimmin Malmille haudatuista vainajista.

Merkintä ”haudattu” tarkoittaa hautausta Santahaminaan. Jos lähdemainintana on (Kunila A+B) tai (SSSP, Kunila B) niin henkilö on katsottu haudatuksi Santahaminaan, kuten myös niiden vainajien osalta, jotka on kirjattu Santahaminan hautausmaapäiväkirjaan. Rajatapauksissa tiedot on varmistettu Suomenlinnan vankileirikortistojen tietokannasta.

Matrikkelissa esitetyt Santahaminan hautausmaan paalutiedot on kirjattu Santahaminan hautausmaapäiväkirjan merkintöjen mukaisesti, kuten myös Kunilan kirjaamat Iso Mjölössä kuolleiden henkilöiden arkkujen numerot.

LÄHTEET

Johannes Kunila: Luettelo Suomenlinnan vankilan kuolleista. TA.

Johannes Kunila: Suomenlinnan vankileirissä kuolleet ja Santahaminaan haudatut. KA.

Kalleinen, Kristiina: Iso-Mjölön venäläisvankien kohtalot sekä Helsingissä teloitetut venäläiset.Teoksessa Venäläissurmat Suomessa 1914-22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22. Toimittanut Lars Westerlund. Valtioneuvoston julkaisusarja 3/2004.

Kalleinen, Kristiina: Oulun vangittujen venäläisten kohtalot. Teoksessa Venäläissurmat Suomessa 1914-22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22. Toimittanut Lars Westerlund. Valtioneuvoston julkaisusarja 3/2004.

Kalleinen, Kristiina: Tornion tapahtumat ja venäläiset kevättalvella 1918. TeoksessaVenäläissurmat Suomessa 1914-22. Osa 2.1. Sotatapahtumat 1918–22. Toimittanut Lars Westerlund. Valtioneuvoston julkaisusarja 2/2004.

Loima Jyrki: Raudun taistelu ja venäläiset 1918. Teoksessa Venäläissurmat Suomessa 1914-22. Osa 2.1. Sotatapahtumat 1918–22. toimittanut Lars Westerlund. Valtioneuvoston julkaisusarja 2/2004.

Mjölön vankileirissä kuolleet ja Santahaminaa haudatut. Sisältyy Johannes Kunilan listaukseen Suomenlinnan vankileirillä kuolleet ja Santahaminaan haudatut. KA.

Santahaminan hautauspäiväkirja. Hämeenlinnan vankilamuseo.

Suomen Sotasurmat 1914–1922. Vuosina 1914–22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto.http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *